Puun käyttö roihahti kasvuun
Puuta palaa yhä enemmän Toppilan voimalaitoksen kattiloissa. Viime vuonna Oulun Energia kasvatti puun käyttönsä ennätysmäisen suureksi ja haluaa pitää sen osuuden korkealla myös jatkossa.
Monet seikat puhuvat puun puolesta – jos toki sen laajamittainen hyödyntäminen tuo myös omat haasteensa.
"Lisäämällä metsähakkeen käyttöä energiantuotannossamme tuemme samalla oman maakuntamme taloutta, työllisyyttä ja yritystoimintaa", tuumii Oulun Energian polttoaineiden hankinnasta vastaava hankintapäällikkö Pertti Vanhala.
Puun hyödyntämiselle on muitakin painavia perusteita. Keskeisin niistä on ympäristöystävällisyys. Puu on uusiutuva luonnonvara eikä sen polttaminen edellytä päästöoikeuksien hankkimista. Poltossa vapautuu hiilidioksidia, mutta kasvaessaan puu toisaalta sitoo sitä. Itsekseen lahoavasta puusta karkaa sitä paitsi ilmaan yhtä paljon hiilidioksidia kuin palavastakin, mutta sen energiasisältö vain jää ottamatta talteen.
Numerot puhuvat puolestaan
Numerot todistavat puun käytön vahvasta kasvusta. Oulun Energia on tavannut polttaa puuta keskimäärin 500 gigawattitunnin edes- tä vuodessa. Viime vuonna luku hyppäsi 800 gigawattituntiin ja samalle tasolle se asettuu myös tänä vuonna. Toppilan voimalaitoksen nykytekniikka mahdollistaa puun käytön näissä mitoissa, mutta merkittävä lisäys edel- lyttää investointeja puun vastaanottoon.
Puun suosiota kiritti toki viime vuonna parin sateisen kesän synnyttämä turvepula. Kun turvetta ei ollut läheskään riittävästi, joutui Oulun Energia haalimaan muuta pol- tettavaa, jotta kaupunki pysyisi lämpimänä ja sähköä pystyttäisiin tekemään. Nyt näyttää käyvän niin, että turpeen vähyys nosti puun käytön pysyvästi uudelle tasolle.
Hankintapäällikkö Vanhala muistuttaa kuitenkin, että turve on edelleen Toppi- lan voimalaitoksen pääpolttoaine ja pysyy sellaisena myös jatkossa. Puun osuuden kasvattamiselle asettavat rajoja niin laitoksen nykytekniikka kuin puun saatavuuskin.
"Kun kumpikin voimalaitosyksikkö käy Toppilassa täydellä teholla, on sen polttoai- neen vastaanottomäärä noin 130 rekkakuormaa päivässä. Tästä turvetta on noin 100 kuormaa ja loput 30 puuta. Toppilan keskimääräisen tuotantovuoden polttoainemäärästä puun osuus on noin 25 prosenttia", hän arvioi.
Laatuun huomiota
Puu on hyvä, mutta myös vaativa polttoaine. Sen käyttäminen laajassa mitassa ei onnistu noin vain. Jotta puusta saataisiin irti paras hyöty ja suurin energiasisältö, täytyy koko ketjun metsästä voimalaitokselle toimia oikein. Varastoinnin on onnistuttava metsässä, hakkeen palakoon oltava sopiva ja kosteuden pysyttävä oikeissa lukemissa.
Metsähakkeen laadunhallinta onkin Van- halan mukaan tarkkuutta vaativa tehtävä. ´Meidän on pystyttävä varmistamaan, että puun laatu pysyy jatkuvasti hyvänä. Turpeen kunniaksi on sanottava, että se on tasalaatuisempaa´, hän sanoo.
Energiapuuta riittää metsissä
Käytettävissä olevan energiapuun tarkkaa määrää on vaikea arvioida. Hankintapäällikkö Vanhala on kuitenkin varma, että raaka- ainetta on riittävästi ylläpitämään vuonna 2009 saavutettu puunpolton taso. Pelkästään Pohjois-Pohjanmaalla energiapuun vuotuinen korjuumahdollisuus on arvioiden mukaan ainakin 600 000 kiintokuutiometriä – ehkä jopa 1,2 miljoonaa kiintokuutiometriä. Viime vuonna Pohjois-Pohjanmaalla käy- tettiin metsähaketta ennätysmäärä, noin 550 000 kiintokuutiometriä, josta lähes puolet tuli maakunnan ulkopuolelta. Oman maakunnan energiapuupotentiaalista onkin hyödynnetty vasta alle puolet.
Pertti Vanhala muistuttaa kuitenkin, että pelkästä varannosta ei ole mitään iloa. Puu pitää myös saada liikkeelle. Metsäomistajien täytyy kokea energiapuun hyödyntäminen kannattavaksi ja tärkeäksi osaksi metsänhoi- toa ja ilmaston suojelua.
Pääpaino hakkeessa
Puuenergia on perinteisesti ollut pääosin peräisin metsäteollisuudesta. Kattiloihin on päätynyt erilaisia sivutuotteita kuten sahanpurua, kutterilastua ja kuorta. Suoraan metsästä tulevan hakkeen osuus on ollut pienempi, mutta sen osuus on viime aikoina kasvanut reippaasti.
Metsähake tehdään paperi- ja sahateolli- suuden käyttöön kelpaamattomasta puusta. Sitä on periaatteessa kolmenlaista: kokopuu- ja metsätähdehaketta sekä kantomursketta. Käytännössä hake on suunnilleen tulitikku- laatikon kokoista lastua ja silppua.
Oulun Energian käyttämästä puusta metsä- hakkeen osuus on noussut reilusti yli puoleen. Viime vuonna sen polttamasta 800 gigawatti- tunnin puumäärästä jo 520 gigawattituntia oli erilaisia metsähakkeita. Jatkossa tätä määrää halutaan kasvattaa edelleen. Takavuosina hakkeen määrä pyöri 150 gigawattitunnin tasolla, joten muutos on ollut huimaa.
Hankintapäällikkö Pertti Vanhalan mukaan metsähakkeen puolesta puhuu muutama hyvä syy. Ensiksikin sahateollisuudesta tulevien sivutuotteiden määrä vaihtelee sahauksen suhdanteiden ja tuotannon mukaan. Toiseksi sahat käyttänevät jatkossa itse purunsa ja lastunsa entistä tarkemmin omassa lämmön ja sähkön tuotannossaan. Tähän myös uusi pien-CHP tuki ohjaa. Samaan aikaan uusi metsähakkeelle maksettava sähkön tuotannon tuki parantaa hakkeen käyttömahdollisuuksia, kun päästöoikeuden hinnan vaihtelut eivät heiluta liikaa sen kilpailukykyä.
"Haluamme itse vaikuttaa polttoaineemme hankintaan, emmekä halua, että sen saatavuus riippuu jonkun toisen teollisuudenalan kulloisestakin tilanteesta. Sitä paitsi metsähaketta käyttämällä tuemme paikallisia metsänomista- jia ja yrittäjiä", Vanhala painottaa.
Kokonaan ei Oulun Energia kuitenkaan ole sahauksen sivutuotteiden käyttöä lopettamassa. Niitä edelleen tarvitaan metsähakkeen rinnalle.
