Suomi on kaatopaikkamaa

"Suomessa ollaan jätteen energiahyötykäytössä 20 vuotta jäljessä Pohjoismaihin ja Eurooppaan verrattuna", jätteestä energiaa konsultoinnin osastopäällikkö Peter Kling ÅF-Enprima Oy:stä toteaa.

Syyt ovat historialliset. Ennen jätteenpolttoasetuksen voimaan astumista meillä elettiin pitkään siinä toivossa, että yhdyskuntajätteistä voitaisiin tehdä jätepolttoainetta ja sitä voisi polttaa jo olemassa olevissa voimalaitoskattiloissa rinnakkaispolttona. Kun EU-direktiivi osoittautui päästörajoiltaan hyvin kireäksi, hanke tyssäsi.

"Toinen syy ovat asenteet. Ihmiset muistavat vielä 1950-luvun tekniikkaan perustuvat jätteenpolttolaitokset, jotka veivät maineen jätteenpoltolta pitkäksi aikaa."

Kling muistuttaa, että nykytekniikalla Suomen jätteenpolttoasetuksessa määritellyt raja-arvot pystytään jopa alittamaan. Polttolaitoksissa ei myöskään polteta mitä tahansa, vaan syntypaikkalajiteltua yhdyskuntajätettä, jolle valitaan sopivin polttotekniikka.

Jätteenpolton ajatellaan vievän halut kierrätyksestä, vaikka Euroopan esimerkki kertoo toista. Jokaisessa maassa, jossa jätteenpoltto on suurta, myös kierrätysaste on korkea. Esimerkiksi Tanskassa, Ruotsissa ja Hollannissa kierrätys ja jätteen energiahyötykäyttö eivät ole toistensa kilpailijoita. Tanskassa 35 prosenttia jätteistä kierrätetään, 55 poltetaan ja vain 10 prosenttia päätyy kaatopaikalle.

Tällä hetkellä Suomen jätteenhyödyntämisaste on 40 prosenttia. Jätettä syntyy kolme miljoonaa tonnia vuodessa, josta kierrätykseen menee runsaat 30 prosenttia ja energiahyötykäyttöön alle 10 prosenttia.

"Kaatopaikalla energiaa menee kankkulan kaivoon", Peter
Kling suree. "Lisäksi kaatopaikalla jätteen maatuessa syntyy
kasvihuonekaasupäästöjä, ellei kaatopaikkakaasuja kerätä. Jätteen poltto on myös puhtaampaa kuin monien perinteisten polttoaineiden, kuten öljyn, kivihiilen tai turpeen, käyttö."

Tällä hetkellä Suomessa on kaksi toimivaa  jätteenpolttolaitosta, Turussa ja Riihimäellä. Kotkan laitos saadaan käyntiin vielä tänä vuonna.  Tanskassa jätteenpolttolaitoksia on 34, Saksassa 68. Ruotsissa 31 ja kymmenen rakenteilla, Norjassa 13 ja rakenteilla viisi.

Lisää aiheesta:

• Energistä jätettä (Sulake 1/2008)