Ilmastoystävällisen sähkön alkulähteillä

Tuuli, vesi ja puu ovat tärkeitä ympäristöystävällisen sähkön alkulähteitä. Niiden valjastaminen energiantuotantoon vaatii monia tekijöitä ja pitkän ketjun.
 
WinWinD on suomalainen tuulivoimaloiden valmistaja, joka tavoittelee maailmanlaajuisesti vahvaa asemaa alallaan. Merikosken voimalaitos on tehnyt sähköä Oulujoen suulla jo kuusikymmentä vuotta. Shinshowa Finlandin puunjalostustehdas Haukiputaalla toimittaa suuret määrät sivutuotetta - purua ja puun kuorta - energiantuotannon käyttöön.

Tuulivoima kasvaa lamasta huolimatta

Tuulivoima on kaikkialla maailmassa kovassa myötätuulessa. Mutta miten käy nyt, kun suhdanteet notkahtelevat pahemman kerran? Suomalaisen tuulivoimalavalmistajan WinWindin toimitusjohtaja Jari Varjotie on synkistä talousuutisista huolimatta luottavainen. "Olin vastikään kansainvälisessä uusiutuviin energiamuotoihin keskittyneessä suurtapahtumassa Abu Dhabissa. Kyllä siellä oli sellainen henki, että tuulivoima on juuri se ala, jolla nyt kannattaa olla", hän toteaa.

Toki talouden taantuma tuntuu myös tuulivoimaloiden markkinoilla. Voimaloiden ostajat ovat tulleet varovaisemmiksi, rahoituksen järjestäminen on käynyt työläämmäksi ja projekteja on viivästynyt ja siirtynyt. Silti Jari Varjotien mukaan on varmaa, että perussuunta säilyy jatkossakin ennallaan: tuulivoiman kasvu jatkuu.

WinWinD – joka on kiipeämässä alallaan globaalisti merkittäväksi tekijäksi – varautuu tuulivoimalaitosten kasvavaan kysyntään lisäämällä reippaasti tuotantokapasiteettiaan. Yhtiö rakentaa parhaillaan Haminaan uutta tehdasta, jossa se ryhtyy valmistamaan kolmen megawatin tehoisia voimaloita. Sen toiminta pääsee vauhtiin ensi lokakuussa. Tehdas pystyy valmistamaan vuodessa noin 160 voimalaa ja se työllistää noin 240 ihmistä.

Vuoteen 2011 mennessä Haminan tehtaan tuotanto on mahdollista kaksinkertaistaa. Tällöin se työllistäisi suoraan jopa 350-400 ihmistä. Myös välillinen työllistämisvaikutus on merkittävä.

Intian Chennaihin WinWinD puolestaan rakentaa parhaillaan yhden megawatin voimaloita tekevää suurta tehdasta. Samankokoisia laitoksia se valmistaa parhaillaan myös Iissä Oulun kupeessa.

Toimitusjohtaja Varjotien mukaan Haminan tehdas palvelee ennen kaikkea Euroopan markkinoita. Intian tehdas puolestaan suuntautuu lähinnä Aasiaan ja muualle lämpimän ilmanalan maihin.

WinWindin pääomistaja on intialainen Sterling Infotech Group. Vastikään Abu Dhabin Emiraatin omistama Abu Dhabi Future Energy Company sijoitti yhtiöön peräti 120 miljoonaa euroa. Muita osakkaita ovat Suomen Teollisuussijoitus ja yhtiön avainhenkilöt.

Merikoski elämänsä kunnossa

Kuusikymmentä vuotta Oulujoen vedestä sähköä jauhanut Merikosken voimalaitos Oulussa on elämänsä vireessä. Runsaita sateita seuranneet isot vesimäärät ja vasta remontoidut koneet siivittivät sen tuotannon viime vuonna ennätyssuureksi.

Oulun Energian tuotannosta vastaava johtaja Jukka Salovaara sanoo Merikosken voimalaitoksen tehneen vuonna 2008 sähköä 22 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Ja silloinkin sen vauhti oli sentään 31 prosenttia parempi kuin vuonna 2006.

"Viime vuonna Merikosken voimalaitoksen tuotanto nousi jo niin korkeaksi, että ylemmäs on käytännössä vaikea päästä", kehuu Salovaara.

Kaiken kaikkiaan Merikoskesta irtosi energiaa viime vuonna 268 gigawattituntia. Sen osuus Oulun Energian sähkön tuotannosta oli noin 21 prosenttia. Tämä määrä kattaisi suurin piirtein kaikkien oululaisten kotitalouksien sähkön tarpeen.

Merikosken merkitys Oulun Energialle puhtaan, uusiutuvan ja alueellisen energian tuottajana onkin suuri. Kuusikymppisestä laitoksesta on pidetty hyvää huolta. Vastikään sen ykkös- ja kolmoskoneen generaattorit uusittiin ja juoksupyörät vaihdettiin. Remonttien ansiosta voimalaitoksen teho on kasvanut ja hyötysuhde parantunut.

Puru ja kuori tarkasti talteen

Shinshowa Finlandin tehdas Haukiputaalla sahaa, höylää ja jalostaa puuta monenlaisiksi lopputuotteiksi, mutta tuottaa myös suuret määrät purua ja kuorta. Pääosan näistä sivutuotteista se toimittaa Oulun Energialle Toppilan voimalaitokseen, loput se käyttää itse omassa lämpölaitoksessaan.

Ja mistään pikkumääristä ei ole kysymys. "Meiltä lähtee kuukaudessa keskimäärin 5 500-6 000 kuutiota purua ja kuorta Oulun Energian käyttöön. Tämä vastaa noin 45-50 rekkalastia. Omaan energiantuotantoomme käytämme lisäksi 2 500-3 000 kuutiota kuukaudessa", laskeskelee tehtaanjohtaja Mikko Salmela.

Sahauksessa ja höyläyksessä syntyvä puru ja kuori otetaan Shinshowa Finlandin tuotantolaitoksella tarkasti talteen. Tehtaanjohtaja Salmelan mukaan käytännössä juuri mitään ei mene hukkaan. Sivutuotteet varastoidaan omiin siiloihinsa. Salmela sanoo, että aikoinaan sivutuotteet olivat melkoinen ongelma ja niiden sijoittaminen aiheutti paljon päänsärkyä. Nykyisin ne ovat arvokasta tavaraa.

"Toki sivutuotteita otettiin talteen jo 1980-luvulla, mutta niiden menekki ja arvo olivat paljon pienempiä kuin nyt", hän toteaa.

Lisää purua ja kuorta ei Salmela lupaa, sillä puunjalostuksessa raaka-aine pyritään käyttämään mahdollisimman tarkasti hyväksi – eli sivutuotteiden määrää pyritään pikemminkin vähentämään. "Väkisin sivutuotteita kuitenkin jonkin verran aina tulee. Ja jos tuotannon määrä kasvaa, niin tietysti purua ja kuortakin syntyy enemmän", hän huomauttaa.

Shinshowa Finland on japanilaisen talovalmistajan Shinshowa Corporationin omistuksessa. Se työllistää Haukiputaalla noin 50 ihmistä. Sahatavaraa sen tuotannosta on vain noin 15 prosenttia. Valtaosa koostuu pitemmällä jalostetuista tuotteista.

Haukiputaan tehdas toimittaa tuotteitaan lähinnä kolmeen osoitteeseen: omalle emoyhtiölle Japaniin, Euroopan markkinoille sekä kotimaahan.