Sähkön hinta on monen tekijän summa

Power-Deriva Oy:n toimitusjohtaja Harri Tiittanen seuraa sähkömarkkinoita työkseen. Hänen mukaansa sähkön hintaan kulloinkin vaikuttavien tekijöiden löytäminen on muuttunut paljon aikaisempaa haastavammaksi ja monimutkaisemmaksi.

"Ennen katsottiin lähinnä vain Norjan sääennusteita. Nyt seurataan suurta joukkoa eri tekijöitä eri puolilta maapalloa", hän toteaa.

Power-Deriva on sijoituspalveluyhtiö, joka palvelee lähinnä sähkö- ja päästömarkkinoilla toimivia yrityksiä. Sen kaupankäynti- ja neuvontapalveluja käyttävät tukkumarkkinoilla toimivat asiakkaat. Yhtiön omistaa kuusi kunnallista energiayhtiötä – näiden joukossa Oulun Energia. Omistajat ovat myös Power-Derivan asiakkaita, mutta sen palveluja käyttävät myös muut toimijat.

Vesitilanne edelleen tärkeä

Mutta takaisin sääennusteisiin ja säähän. Ne nimittäin vaikuttavat edelleen paljon. Power-Derivan salkunhallinnasta ja kaupankäynnistä vastaava salkunhoitaja Sami Koskela korostaa, että Pohjoismaissa vesitilanne on edelleen tärkein sähkön hinnan määrittäjä. Norjassa kun on pelkästään ja Ruotsissakin valtaosin vesivoimaa. "Kyllä sillä on iso merkitys, että sattuuko kuiva vai märkä vuosi", tuumii Koskela.

Vesitilanteen ohella on tätä nykyä kuitenkin monia muita tekijöitä, jotka vaikuttavat sähkön hintaan. "Tärkeä juttu on tietysti sähkön kysynnän määrä. Se taas riippuu siitä, millaisilla kierroksilla teollisuus pyörii ja paljonko kuluttajat tarvitsevat sähköä. Polttoaineiden kuten hiilen ja maakaasun sekä päästöoikeuksien hintatasot vaikuttavat myös", luettelee Koskela.

Tuulivoiman määrän kasvaessa tulee muuttujia vain lisää. Koskela arvelee, että jatkossa on luultavasti ryhdyttävä seuraamaan myös tuuliennusteita. Ja jotta kokonaisuus olisi vielä vähän monimutkaisempi, vaihtelee eri tekijöiden painoarvo eri aikoina. "Tiettyinä hetkinä saattaa vesitilanne olla hyvin tärkeä. Finanssikriisin yhteydessä taas mentiin kuukausia niin, että sähkön hintaa liikuttelivat eniten kansainväliset pääomamarkkinat raaka-aineiden hintojen kautta", huomauttaa toimitusjohtaja Tiittanen.

Päivä alkaa sääennusteilla

Sähkön hintaan vaikuttavat tekijät raamittavat pitkälti myös Sami Koskelan työpäivää, joka alkaa kahdeksan aikoihin sääennusteiden tarkastelulla. Sitten on vuorossa tutustuminen öljyn hinnan ja Yhdysvaltojen sekä Aasian osakemarkkinoiden kehittymiseen illan ja yön aikana.

Päivän mittaan Koskela seuraa uutisia ja sääennusteiden päivittymistä ja osakekurssien liikkeitä. Tarkkailun kohteena ovat muun muassa päästöoikeuksien ja hiilen sekä tietysti itse sähkön hinta. Aika ajoin Koskela on yhteydessä asiakkaisiinsa ja antaa heille suosituksia sekä tekee heidän puolestaan kauppaa. Työpäivä loppuu puoli viiden aikoihin, mutta vielä illallakin hän seuraa tapahtumia – josko jotain sellaista sattuisi, joka tuntuu jatkossa markkinoilla.

"Tämä on jatkuvaa hereillä oloa. Koskaan ei aamulla tiedä, että millainen päivä on tulossa. Milloin tahansa voi tapahtua jotain yllättävää, joka vaikuttaa kovastikin sähkön hintaan. Uutistoimistopalvelut tuovat koko ajan tietoa maailman tapahtumista", hän kertoo.

Koskelan mukaan yksi hänen tehtävistään onkin etsiä erilaista informaatiota ja miettiä, mikä voisi vaikuttaa sähkömarkkinoihin. Asiakkaille on osattava antaa oikeita suosituksia.

Markkinat ennakoivat nousua

Sähkön hinta saattaa heilahdella tunneittain ja päivittäin, mutta perussuunta näyttää aivan selvältä: ylöspäin. Polttoaineiden hinnoissa on nousupaineita ja talouden virkistyminen kasvattaa sähkön kysyntää ja kirittää sen hintaa. Eikä nouseva suunta näyttäisi katkeavan kauempanakaan tulevaisuudessa.

Sähkön johdannaismarkkinoiden perusteella voisi tällä hetkellä ennustaa, että kymmenen vuoden kuluttua kuluttaja joutuu maksamaan kilowattitunnistaan 2-3 senttiä korkeamman hinnan kuin nyt.

Toimitusjohtaja Tiittanen muistuttaa kuitenkin, että ensi vuonna tähän aikaan olosuhteet ja arviot saattavat olla aivan toiset. ´Selvää on, että päästökauppamekanismi ja hiljalleen ehtyvät fossiiliset luonnonvarat pitävät pitkän tähtäimen hintavireen nousevana. Myös politiikka ratkaisee paljon. Esimerkiksi päästökaupan tulevaisuus ja ydinvoiman lisärakentaminen ovat viime kädessä poliittisia päätöksiä´, hän toteaa.

Sähkömarkkinoiden toiminta tai toimimattomuus aiheuttaa ajoittain paljonkin marinaa, mutta toimitusjohtaja Tiittasen mukaan suurelta osalta turhaan. Hänen mielestään markkinat toimivat pääsääntöisesti hyvin – vaikka aina toki löytyy myös parantamisen varaa.

Tiittanen muistuttaa myös, että tavallisen kuluttajan kannalta avoimet markkinat ja kova kilpailu ovat ehdottomasti hyvä juttu. Ne johtavat aitoon hinnanmuodostukseen. "On parempi käydä kauppaa neljänsadan kuin yhden myyjän kanssa", hän kiteyttää.