Pohjoinen tuuli puhaltaa puhdasta sähköä

Tuulivoima on pohjoista voimaa
– moneltakin kantilta katsottuna

Pohjoista voimaa -ryhmän energiayhtiöt ovat vahvasti mukana tuottamassa tuulivoimaa, Suomen suurin tuulipuisto on nousemassa Kemin Ajokseen ja kovaa vauhtia maailmanmarkkinoille rynnistävä tuulivoimalaitosten valmistaja WinWinD pitää päämajaansa Oulussa.

Tuulivoima ei myöskään ole pohjoisessa mikään päähänpisto tai muotioikku. Oulun Energiakin on ollut mukana tuulivoimahankkeissa ja edistämässä alan teknologiaa jo pitkään. Oulun Energia muun muassa kehitti aikoinaan uutta tuulivoimateknologiaa WinWinDin kanssa ja on ollut mukana esimerkiksi Oulun Vihreäsaaren voimalaitosten rakentamisessa.

Kaiken kaikkiaan Oulun Energia, ja koko Pohjoista voimaa -ryhmä, on merkittävä tekijä tuulivoiman tuotannossa ja hyväksikäytössä. Esimerkiksi Oulun Energian osuus PVO-Innopowerin tuulivoiman tuotantokapasiteetista on noin neljännes eli tällä hetkellä 3400 kilowattia. Ajoksen ja Oulunsalon Riutunkarin hankkeiden valmistumisen jälkeen luku nousee jo lähes 10 000 kilowattiin.

Ympäristöystävällistä

Oulun Energian toimitusjohtaja Tapani Kurkela sanoo, että tuulivoiman
keskeinen etu on sen ympäristöystävällisyys. Olennaista on myös, että se monipuolistaa energiantuotannon rakennetta. Suomessa tuulivoiman osuus on vielä varsin pieni verrattuna moniin muihin Euroopan maihin. Kurkela uskoo tuulivoiman määrän lisääntyvän täälläkin, mutta silti se pysynee enemmän muita energiamuotoja täydentävänä kuin niitä korvaavana tuotantotapana.

"Tuulivoimassa on omat haasteensa, jos tuotantomäärät nousevat suuriksi. Se on sääriippuvaista ja tarvitsee aina varajärjestelmän. Mahdollisten maisemallisten haittojen vuoksi lupien saanti voimalaitoksille voi myös tietyissä tapauksissa olla vaikeaa", Kurkela sanoo.

Totta on, että tuotantokustannuksiltaan tuulivoima ei tällä hetkellä ole kaikkein kilpailukykyisimmästä päästä. Tuulivoimateknologian kehittyminen, päästörajoitukset ja perinteisten energiamuotojen kustannuspaineet saattavat kuitenkin parantaa tuulivoiman asemaa. Sen menestys riippuu viime kädessä sähkön hintakehityksestä, kysynnästä ja valtiovallan energiapoliittisista päätöksistä.

Suurpuisto Ajokseen

Suomen suurin tuulivoimapuisto rakentuu parhaillaan Kemin Ajokseen. Ensimmäiset voimalaitokset nousevat puistoon syksyllä 2007 ja sähköä ne tuottavat jo vuoden lopussa. Ajoksen suurhankkeessa ovat Pohjoista voimaa -ryhmästä mukana Oulun Energia, Kemin Energia, Rantakairan Sähkö ja Haukiputaan Sähköosuuskunta.

Kun hankkeen toinenkin vaihe valmistuu vuoden 2008 aikana, pomppaa Ajos tämän maan suurimmaksi tuulivoimapuistoksi. Se lisää koko maan tuulienergian määrää nykyisestä noin 40 prosenttia. Tällä hetkellä Suomessa on tuulivoimakapasiteettia noin 90 megawattia, ensi vuoden lopulla jo noin 140 megawattia.
 
"Koko sähköntuotannosta tämä on vain pieni siivu, mutta tuulivoiman osalta merkittävä lisäys", puiston toteuttavan PVO-Innopower Oy:n toimitusjohtaja Lauri Luopajärvi sanoo.

Kokonaan valmiina Ajoksen tuulipuiston vuosituotanto on noin 75 gigawattituntia. Tämä energiamäärä vastaa noin puolta Kemin Energian kaikkien asiakkaiden käyttämästä sähköstä.

Kymmenen tuulimyllyä

Ajoksen tuulipuistoon nousee kymmenen kolmen megawatin kokoista tuulivoimalaitosta. Yhteensä tuulipuiston teho on näin 30 megawattia. Vain kahdesta voimalaitoksesta on maayhteys, muut tehdään merelle. Merelle rakentaminen on vaativaa ja myös uutta Suomessa, mutta tähän asti kaikki on sujunut hyvin.

"Haemme nyt kokemusta meriolosuhteista. Erityisesti voimalaitosten rakentamisen valmistelu, käytön aikainen huolto ja talven asettamat vaatimukset edellyttävät tarkkaa suunnittelua", Luopajärvi kertoo.

Hän pitää tuulipuiston rakentamista merialueelle hyvänä ratkaisuna, koska näin päästään otollisimpiin tuuliolosuhteisiin. Merellä voimalaitokset eivät myöskään häiritse ihmisiä, varsinkaan jos ne rakennetaan jo ennestään teollisuuskäytössä olevien alueiden edustalle tai ulommaksi rannikosta.

Ajoksen tuulivoimalaitokset pähkinänkuoressa

3 MW:n tuulivoimalaitos tuottaa sähköä 4–20 m/s tuulessa. Laitos tuottaa maksimitehoa 12,5 m/s tuulessa ja pysähtyy myrskyssä 20 m/s.

• tornin paino 225 t
• roottorin paino 60 t
• konehuoneen kokonaispaino (sis. roottori) 180 t
• siipi 48,8 metriä
• roottorin halkaisija 100 metriä
• napakorkeus 88 metriä