Lipponen rakentaisi sillan vihreään tulevaisuuteen

Suomen on rakennettava silta vihreään tulevaisuuteen, vaatii Paavo Lipponen. Nykyisellä energiapolitiikalla ja toiminnalla – tai pikemmminkin toimettomuudella – ei silta kuitenkaan synny.

Paavo Lipposen hahmottelema silta vihreään tulevaisuuteen koostuu monista toisiinsa liittyvistä tekijöistä kuten ydinvoiman lisärakentamisesta, ilmastopolitiikasta, uusiutuvasta energiasta ja perusteollisuuden toimintaedellytysten turvaamisesta.

Sillan rakentaminen uhkaa kuitenkin tyssätä alkuunsa. Lipposta huolestuttaa se, että nykyteollisuuden kuvitellaan korvautuvan itsestään vihreällä teollisuudella.

"Tämä on vastuutonta ajattelua ja unohtaa kestävän kehityksen lähtökohdat: tarvitaan taloudellisesti ja sosiaalisesti tasapainoista kehitystä. Nyt kymmenet tuhannet joutuvat teollisuudesta työttömiksi. Sellaisella ilmoituksella, että ei hätää, kohta meillä on vihreitä työpaikkoja joka kylässä, ei ole mitään uskottavuutta", hän arvostelee.

Ydinvoimaa tehtävä lisää

Lipposen vihreän sillan yksi peruspilari on ydinvoiman lisärakentaminen.
"Nyt pitää ottaa käyttöön kaikki keinot, joilla päästötöntä energiaa voidaan tuottaa. Täytyy olla pragmaattinen ote. Energiafundamentalismi sopii tähän tilanteeseen erittäin huonosti, sillä uusiutuvalla energialla ei ilmastopolitiikkaa hoideta."

Suomessa käydään kilpalaulantaa siitä, kuinka monta ydinreaktoria tänne rakennetaan ja mikä tai mitkä yritykset niitä saavat pystyttää. Lipponen antaisi luvan kaikille edellytykset täyttäville hakijoille, sillä kysymys on kaupallisista hankkeista, joiden toteuttamisesta valtio ei ole oikea taho tekemään päätöksiä.

Suomalaista ydinvoimakeskustelua Lipponen moittii huonosti alustetuksi. Aina keskitytään puhumaan vain yhdestä osaongelmasta, eikä oteta käsittelyyn kokonaisuutta, johon kuuluvat muun muassa ilmastopolitiikka, sähköomavaraisuus, talouden kehitys, perusteollisuuden kilpailukyky, turvallisuus ja aikaperspektiivi.

Kuusi reaktoria vuonna 2030

Kuinka monta ydinreaktoria Lipponen sitten Suomeen rakentaisi?
"Ihan turhaan jänkätään siitä, että tuleeko nyt vielä kuudes tai mahdollisesti seitsemäs laitos. Minusta voisimme tehdä laajalla pohjalla sellaisen linjauksen, että Suomessa on kuusi reaktoria vuonna 2030."

Suomessa on tällä hetkellä käytössä neljä reaktoria. Kuuteen päädytään, mikäli vuoteen 2030 mennessä rakennetaan nyt kesken olevan
uuden yksikön lisäksi vielä kolme muuta. Loviisan kaksi yksikköä nimittäin poistuvat käytöstä vuoteen 2030 mennessä.

Ydinvoiman rakentaminen on Lipposen mielestä erityisen tärkeää, koska se antaa teollisuudelle viestin siitä, että sillä on tulevaisuutta tässä maassa. Hän korostaa, että nyt jos koskaan kaivataan horisonttiin sellaista näköalaa, että Suomeen kannattaa investoida.

Perusteollisuutta ja muuta energiaintensiivistä teollisuutta Suomi tarvitsee muun muassa siksi, että sen ansiosta syntyy niitä voimavaroja, jotka voidaan sijoittaa uuteen vihreään teknologiaan ja tuotantoon.

Tietoisuus ilmastonmuutoksesta pinnallista

Vihreään tulevaisuuteen vievään siltaan kuuluu luonnollisesti myös ilmastopolitiikka. Paavo Lipponen arvelee, että suomalaisten – jos toki muunmaalaistenkin – tietoisuus ilmastonmuutoksen merkityksestä ja vaikutuksista on vielä pinnallista.

"Politiikan tasolla se näkyy siinä, että ei tunnu olevan kiirettä vähentää konkreettisesti hiilidioksidipäästöjä", hän arvostelee.

Juuri mitään keskustelua ei myöskään ole käyty ilmastonmuutoksen torjunnan taloudellisista vaikutuksista. Lipposen mukaan globaalin ilmastopolitiikan ja tulevan Kööpenhaminan sopimuksen on laskettu pudottavan Suomenkin bruttokansantuotetta 0,5-1,0 prosenttia – ja tämän varalta ei maaperää juuri ole muokattu.

EU:n arvioitava linjansa uudestaan

Paavo Lipponen nostaa joulukuussa pidettävän Kööpenhaminan ilmastokokouksen ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta äärimmäisen tärkeäksi. Kokouksessa on tarkoitus sopia jatkosta vuonna 2012 päättyvälle Kioton sopimukselle.

Kansainvälinen ilmastopolitiikka on asettumassa uuteen uskoon vallan vaihduttua Yhdysvalloissa. Lipponen kehuu Barack Obaman hallituksineen ottaneen asiassa aktiivisen otteen. Kioton sopimusta Yhdysvallat ei allekirjoittanut, mutta nyt pyritään saamaan aikaan sellainen sopimus, johon se tulisi mukaan.

Lipposen mielestä EU:n on nyt myös arvioitava toimintansa uudelleen.
"EU:n käyttäytymisessä on ollut ylimielisiä piirteitä. Mutta se ei kykene sanelemaan eikä omalla esimerkillään hankkimaan johtajuutta tässä asiassa", hän toteaa.

Johtajuus kuuluu Yhdysvalloille ja Kiinalle, jotka viime kädessä
kansainvälisen ilmastopolitiikan suunnan ratkaisevat. EU voi toki – ja sen pitääkin – olla rakentavalla tavalla sovittelemassa molempiin suuntiin.

Uusiutuvan energian käyttöä lisättävä

Uusiutuvan energian käyttöä pitää Paavo Lipposen mielestä ehdottomasti lisätä. Hän korostaa, että teollisuus on täysin sitoutunut siihen, että sen osuus saadaan kasvatettu 38 prosenttiin vuonna 2020.

Lipponen patistaa kuitenkin realismiin. Esimerkiksi tuulivoiman osuus on tällä hetkellä Suomessa alle yhden prosentin ja sen nostaminen vaikkapa kymmeneen prosenttiin on tavattoman iso urakka. Hän korostaa myös, että kustannuksista ja tukijärjestelmistä pitää tehdä tarkat laskelmat, etteivät kulut karkaa käsistä.

"Pelkään, että tässä ollaan rakentamassa uutta tukijärjestelmää maatalouden rinnalle", Paavo Lipponen sanoo.

---

Lastenhoitoa, muistelmia sekä energia- ja ilmastopolitiikkaa

Lastenhoito, muistelmien kirjoittaminen, osallistuminen muutamien kansainvälisten ja kotimaisten yhteisöjen toimintaan ja pari neuvonantajan tehtävää pitävät Paavo Lipposen kiireisenä.

Näistä energia-alan yhtiöiden – PVO:n ja Nord Streamin – neuvonantajan tehtävistä Lipposta on ryöpytetty julkisuudessa, mikä häntä selvästi nyppii. PVO:ssa Lipposen tehtävät liittyvät lähinnä Olkiluodon kolmannen ydinvoimalaitoksen pystyttämisessä ilmenneisiin ongelmiin, Nord Streamissa taas Venäjältä Itämeren kautta EU-alueelle vedettävän maakaasuputken rakentamisen edistämiseen.

Yhteyksiä Ranskaan

Lipponen kertoo, että PVO rekrytoi hänet pitämään yhteyksiä Ranskaan, jotta Olkiluodon pulmat saataisiin ratkaistua. Suomen viidettä ja Olkiluodon kolmatta ydinvoimalaitosta tekee ranskalainen Areva. Yhteydenpito yltää korkealla tasolle – aina Ranskan hallitukseen ja presidentin kansliaan asti.

"Tässä on kysymys myös Ranskan ja Suomen välisistä suhteista", hän korostaa.

PVO-tehtävän vuoksi Lipposta on nimitelty ydinvoimalobbariksi, mikä selvästi ärsyttää häntä. Lipponen ilmoittaa puhuvansa ydinvoiman puolesta ilmaiseksi.

TVO:n – jonka yksi omistajista PVO on – projekti Olkiluodossa ei ole sujunut lainkaan suunnitellusti. Lipponen huomauttaa ongelmien johtuvan suurelta osin siitä, että vastaavaa laitosta ei ole aikaisemmin rakennettu. Oma merkityksensä on myös kulttuurieroilla. Siitä Lipponen on käärmeissään, että laitoksen turvallisuutta on epäilty.

"Projektin viivästyminen kertoo nimenomaan siitä, että turvallisuudesta ei tingitä yhtään. Olemme avoimesti kertoneet pulmista ja kuinka ne ratkaistaan. Sitten sanotaan, että tämä laitoshan on turvaton. Asian käsittely julkisuudessa on kääntynyt aivan päälaelleen."

Tietoa Suomesta

Venäläis-saksalaista Nord Streamia Paavo Lipponen auttaa viemään kaasuputkiprojektiaan eteenpäin. Ennen kaikkea yhtiö toivoo hänen vaikuttavan siihen, ettei Itämeren pohjaan sijoitettavan putken ympäristövaikutusten arvioinnissa tule Suomessa kohtuuttomia viivästyksiä. Lipponen korostaa, ettei hän tai yhtiö pyri vähääkään sekaantumaan suomalaisten viranomaisten työhön.

"Toisaalta pyrin selvittämään Nord Streamille suomalaisten näkökohtia ja kertomaan täkäläisistä arvoista ja poliittisesta ilmapiiristä", hän sanoo.
PVO:n ja Nord Streamin tehtävät työllistävät Lipposta yhteensä viikon verran kuukaudessa.

Kansainvälisiä tehtäviä

Paavo Lipponen kertoo kiinnostuneensa energia-asioista jo vuoden 1973 öljykriisin aikaan. Nyt kiinnostus ilmenee muun muassa osallistumisena niin sanotun Madridin klubin asettaman ilmastoryhmän työskentelyyn. Ilmastotyöryhmä – joka koostuu lähinnä entisistä presidenteistä ja pääministereistä – tunnetaan nimellä Global Leadership for Climate Action. Sen puheenjohtajina toimivat Chilen entinen presidentti Ricardo Lagos ja yhdysvaltalainen entinen senaattori Tim Wirth.

"Tämä on erittäin arvovaltainen ja korkeatasoinen ryhmä. Sen suositukset ja puheenvuorot globaalissa keskustelussa pohjautuvat perusteellisen valmisteluun", korostaa Lipponen.

Vastikään Lipponen osallistui ryhmän kokoukseen Washingtonissa. Sen teemana oli sopeutuminen ilmastonmuutokseen, mitä hän pitää valtavan suurena haasteena.

Muistelmat alkavat Oulusta

Syksyllä ilmestyviä muistelmiaan Paavo Lipponen kirjoittaa selvästi mielellään.

"Muistelmani alkavat – yllätys, yllätys – Oulusta, missä olen syntynyt. Olen käynyt katsomassakin Tuirassa ison puiston keskellä sijaitsevaa vanhaa synnytyslaitosta."

Oulusta muistelmien ensimmäinen osa etenee siihen asti, kun Lipponen asettui ehdolle vuoden 1983 eduskuntavaaleissa. Kirjassa esiintyy suuri joukko suomalaisia vaikuttajia 1960- ja 1970-luvulta kuten Urho Kekkonen, Rafael Paasio, Väinö Leskinen, Pekka Kuusi, Kalevi Sorsa ja Mauno Koivisto.

Paavo Lipponen sanoo, että tuohon aikaan sattui ja tapahtui paljon ja hän oli monessa mukana, "vaikka varsinaisesti poliitikko en vielä ollutkaan".