Sähköä ja lämpöä jätteestä

Oulun jätteenpolttolaitos on 70 miljoonan euron jätti-investointi.

Oululainen jätehuolto hyppää uuteen aikaan, kun Oulun Energian jätteenpolttolaitos aloittaa toimintansa – näillä näkymin vuoden 2011 lopulla. Likimain kaikki Oulun alueen kotitalouksista peräisin oleva polttokelpoinen jäte ja osa yritysten jätteistä ryhdytään jalostamaan laitoksessa sähköksi ja lämmöksi. Samalla vähenee Ruskon kaatopaikan kuormitus.

Oulun Energian toimitusjohtaja Tapani Kurkela sanoo, että polttolaitoksen myötä Oulu nousee jätehuollossaan nykyaikaiselle eurooppalaiselle tasolle. Jätteiden kärrääminen ja varastoiminen kaatopaikoille on suomalainen erikoisuus, jota tiheään asutussa Keski-Euroopassa ei ole harrastettu enää vuosikymmeniin.

Ilmastonmuutos on tehnyt kaatopaikoista erityisen arveluttavia, koska ne pukkaavat ilmakehään suuret määrät poikkeuksellisen hankalana kasvihuonekaasuna tunnettua metaania.

"Keski-Euroopassa ei ole tilaa eikä mahdollisuutta kasvattaa jätekasoja kaatopaikoilla. Siellä on jo pitkään ymmärretty hyödyntää jätteiden energiasisältö. Suomi on tässä suhteessa ollut aivan kehitysmaa", Kurkela huomauttaa.

Jätteenpolttolaitoksia tulossa

Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Suomessa toimii nyt kolme jätteenpolttolaitosta – Turussa, Kotkassa ja Riihimäellä. Kaikkiaan tarvetta arvioidaan olevan 5-7 laitokselle. Pitkät valituskierrokset hidastavat kuitenkin niiden rakentamista. Näin kävi myös Oulussa.
Oulun Energia aloitti jätteenpolttolaitoksensa valmistelun vuonna 2002. Vasta tämän vuoden huhtikuussa varmistui, että se voi laitoksen myös rakentaa, kun korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaikki laitoksen ympäristölupaa koskevat valitukset.

Onko Oulun jätteenpolttolaitos sitten energia- vai jätehuoltoinvestointi? Toimitusjohtaja Kurkelan mielestä kysymys on molemmista. Yhtäältä laitos monipuolistaa Oulun Energian tuotantorakennetta ja tuottaa kohtuullisen määrän energiaa, toisaalta se myös merkittävällä tavalla vähentää kaatopaikkojen kuormitusta ja leikkaa kasvihuonekaasujen pääsyä ilmakehään.

Teho 50 megawattia

Laitoksen tehoksi tulee noin 50 megawattia. Tarkoitus on, että sen hyödynnettäväksi kuljetetaan likimain kaikki polttokelpoinen jäte Oulusta ja Pohjois-Suomesta. Vuosittain laitoksen kattilassa palaa kotitalouksien syntypaikkalajiteltua jätettä – tavallista kotitalouksien sekajätettä – ja teollisuuden kierrätyspolttoaineita yhteensä noin 100 000 – 130 000 tonnia.

Tapani Kurkela korostaa, että Kemiran tehdasalueelle rakennettava jätteenpolttolaitos ei ole mikä tahansa uuni, jonka nieluun jätteet vain kipataan.

"Tämä on ihan eri luokkaa kuin tavallinen poltto- tai höyryvoimalaitos. Kysymys on pikemminkin kemiallisen tehtaan ja voimalaitoksen yhdistelmästä. Jätteenpolttolaitoksen on pystyttävä käsittelemään erityyppisiä jätteitä, polttolämpötilan on oltava riittävän korkea useita sekunteja ja savukaasujen puhdistukseen kiinnitetään erityistä huomiota. Koko prosessi on alusta loppuun mahdollisimman ympäristöystävällinen", hän toteaa.

Kallis laitos

Isot vaatimukset johtavat isoihin kustannuksiin. Kurkelan arvion mukaan jätteenpolttolaitos maksaa noin 70 miljoonaa euroa, vaikka talouden alamäki on vähentänyt alan laitteistojen kysyntää maailmalla ja leikannut pois korkeimmat hintapiikit ja pisimmät toimitusajat. Investointi on joka tapauksessa niin suuri, että lopullisen sanan siitä sanonee Oulun kaupunginvaltuusto.

Jätteenpolttolaitos nousee Kemiran tehdasalueelle, jolla toimii Oulun Energian ja Kemiran yhdessä omistaman Laanilan Voima Oy:n voimalaitos. Tämä käyttää polttoaineenaan lähinnä turvetta ja puuta. Jätteenpolttolaitos on tarkoitus yhdistää toiminnassa olevaan laitokseen.

"Kemiran alue on hyvä paikka jätteenpolttolaitokselle nimenomaan sen takia, että siellä on jo valmis infrastruktuuri. Polttolaitoksen tuottamaa höyryä voidaan käyttää Kemiran prosessissa sekä sähkön ja kaukolämmön valmistuksessa", toimitusjohtaja Kurkela toteaa.