Oululla edessään isoja energiaratkaisuja

Toppilan voimalaitoksessa on vuosien mittaan jalostunut valtavat määrät turvetta ja puuta sähköksi ja lämmöksi. Se on ollut ja pysyy vielä vuosikausia Oulun Energian tuotannon ytimenä. Silti Toppilan elinkaaren loppu ainakin nykymuotoisena laitoksena alkaa jo häämöttää. Aikoinaan tehtyjen teknis-taloudellisten laskelmien mukaan Toppilan loppuhetket olisivat käsillä vuoden 2020 paikkeilla. "Nyt on tullut aika miettiä seuraavaa vaihetta", sanoo Oulun Energian toimitusjohtaja Tapani Kurkela.

Uusi vaihe

Uusi vaihe koittaa myös Kurkelalle itselleen, sillä hän jää eläkkeelle tänä kesänä johdettuaan Oulun Energiaa kahdenkymmenen vuoden ajan. Energianeuvoksen mielestä nyt – kun isojen tulevaisuuden päätösten pohtiminen alkaa – on sopiva hetki luovuttaa vetovastuu uusille ihmisille. "On ihan oikein, että uudet ihmiset tulevat nyt remmiin ja alkavat ratkoa uusia haasteita", hän toteaa.

Kurkela muistuttaa, että energiaratkaisut vaativat isoja investointeja, perusteellisia lupaprosesseja ja monenlaisten ympäristöön, ilmastoon ja polttoaineisiin liittyvien seikkojen huomioimista. Siksi kestää pitkään ennen kuin mitään näkyvää saadaan aikaiseksi. Päätösten valmistelu onkin aloitettava hyvissä ajoin.

Valmista vastausta Oulun energiahaasteisiin ei Kurkelalla ole tarjota. Hän arvelee kuitenkin, että parikymmentä vuotta sitten käyttöön otettu teknologia ei ehkä jatkossa ole kilpailukykyinen. On mahdollista, että esil- le nousee kokonaan uusia teknisiä ratkaisuja. Tai tarjoaako Oulun seudulla toimiva teollisuus joitakin yhteistyömahdollisuuksia? Ja ehtiikö hiilidioksidin talteenotto kehittyä kaupallisesti käyttökelpoiseksi menetelmäksi?

Pohjoista voimaa myös tulevaisuudessa

Yhdestä asiasta Kurkela toivoo Oulun Energian pitävän kiinni myös jatkossa.

"Tulevissakin energiaratkaisuissa pitää lähtökohtana olla pohjoinen voima. On tärkeää, että energiahuolto täällä pysyy omissa käsissä ja perustuu mahdollisimman paljon pohjoisten voimavarojen hyödyn- tämiseen", hän korostaa.

Oulun Energian on varauduttava väistämät- tä eteen tulevaan suurinvestointiin – olipa se sitten millainen hyvänsä – myös taloudellisesti jo hyvissä ajoin. Energianeuvos kantaa melkoi- sesti huolta siitä, miten hyvin tämä onnistuu. Pohja uuden rakentamiseen on hutera, mikäli Oulun Energia edelleen vuosittain tyhjennetään kaupungin muun toiminnan tukemiseen.

Toppila iso onnistuminen Tapani Kurkelan aloittaessa Oulun Energias- sa oli kaupungissa valmisteilla suuri investointi: Toppilan voimalaitoksen kakkosyksikkö. Tuore toimitusjohtaja tuli ruljanssiin mukaan ja lähti viemään hanketta eteenpäin. Toppilan kakkosvaihe onnistui monella tapaa hyvin.

Laitoksesta tehtiin varsin suuri ja sekä yhteistuotantoon että erilliseen sähköntuotantoon pystyvä. Hankkeessa oli aluksi kumppanina valtiollinen IVO (nykyinen Fortum), mikä kevensi huomattavasti Oulun kaupungilta vaaditun rahoituksen määrää. Lisäksi lama leikkasi rakennuskustannuksia.

Onnistuneen kuvion täydensi se, että muutamia vuosia yksikön valmistumisen jälkeen IVO päätyi siivoamaan omaisuuttaan ja Oulun kaupunki sai ostettua sen osuuden Toppilasta itselleen varsin edulliseen hintaan. "Toppilan voimalaitoksen ansiosta meillä oli sähkömarkkinoiden avautuessa käytössämme hyvä kapasiteetti", kehaisee Kurkela.

Isona onnistumisena hän pitää myös sitä, että Oulun Energia on pystynyt erittäin hyvin käyttämään hyväkseen energiamarkki- noiden vapautumisen.

"Energiamaailma näytti parikymmentä vuotta sitten kovin erilaiselta kuin nykyään, mutta kuivin jaloin olemme muutoksesta selvinneet. Suljetun monopolimarkkinan avaaminen tuo paljon pelkoja ja uhkia, mutta me olemme onnistuneet kääntämään uhkat mahdollisuuksiksi ja hyödyntäneet ne."

Maakuntayhtiön kaatuminen harmittaa

Toimitusjohtajakautensa suurimpana petty- myksenä Tapani Kurkela pitää maakunnallisen energiayhtiön epäonnistunutta synnyttämistä 1990-luvulla. Uuden osakeyhtiön rakenteet ja monet muut perusseikat olivat jo kunnossa. Silti hankkeelle tuli stoppi – ilmeisesti ainakin osittain poliittisista syistä.

"Se oli menetys sekä Oululle että ympäröivälle maakunnalle", Kurkela harmittelee.

Myös Oulun Energian kannalta uuden pohjoisen yhtiön kaatuminen oli hankala juttu. Nyt sitä ympäröivät isot valtiolliset yhtiöt, saksalainen E.ON, ruotsalainen Vattenfall ja suomalainen Fortum. Kurkela viittaa vanhaan sotastrategian viisauteen, joka neuvoo pitämään ystävät lähellä ja viholliset kaukana. Tällä kertaa lopputuloksena oli päinvastainen asetelma. Epäonnistumista ei Oulun Energiassa kuitenkaan jääty surkuttelemaan, vaan ryhdyttiin parsimaan tilannetta. Lopputulokseksi muo- dostui Oulun Sähkönmyynti Oy – useiden Perämeren kaaren alueella toimivien sähköyhtiöiden yhteinen myyntiyhtiö.

Toinen korjausliike on ollut yhteistyön kehittäminen Pohjolan Voiman kanssa. Sen avulla Oulun Energia on hakenut tuotannon kasvua, koska omia voimalaitoksia ei voi mahdottomasti rakentaa. PVO:n laitoksista Oulun Energia saakin nykyisin sähköä parhaimmillaan jopa 1,5 kertaa Merikosken voimalaitoksen verran. Kesälomalta eläkkeelle

Diplomi-insinööri Tapani Kurkela aloitti Oulun Energian toimitusjohtajana vuonna 1990. Ouluun hän tuli joensuulaisen Pohjois-Karjalan Sähkön kenttäjohtajan paikalta. Tätä ennen Kurkela hankki parinkymmenen vuoden kokemuksen sähköteollisuuden erilaisissa projekti-, myynti- ja markkinointitehtävissä.

Ihan tarkkaa eläkkeelle jäämisen päivää Kurkela ei osaa sanoa, mutta kesälomaltaan hän ei enää aio varsinaisesti töihin tulla. Mitään ihmeempiä eläkesuunnitelmia ei kolmen tytön isällä ja seitsemän lap- sen isoisällä ole. Oulusta Kurkelalla ja hänen vaimollaan ei kuitenkaan ole aikomusta lähteä pois.

"On tämä ollut mielenkiintoista ja mukavaa aikaa. Ja firma jää hyvään kuntoon. Mutta on tässä kaikenlaista tinkaamistakin ollut – vai pitäisikö sanoa haasteita", Tapani Kurkela naurahtaa.