Kalajutut kunnossa

Oulun Energian kala-asioista huolehtii kahden miehen työpari

Aivan Oulun keskustan vieressä sijaitseva Hartaanselkä likimain vilisee kalastajia, kun sää on sopiva ja syönti kohdallaan. Autiota alueella on tuskin koskaan – muutamia toiveikkaita kalastajia on veneissään tai rannalla lähes aina.

´Ja kyllä sieltä muuten kalaa saakin´, vakuuttaa Ahti Sipola, joka usein soutelee Hartaanselällä veneineen ja vapoineen tai kuljeskelee muuten vain ja seurailee muiden touhuilua. Sipolalla on kalojen parissa monta rautaa tulessa. Hän kalastaa innokkaasti, kilpailikin vetouistelussa vielä muutamia vuosia sitten, on mukana alan järjestötoiminnassa ja osallistuu työssään Oulun Energian kala-asioiden hoitamiseen.

Kalat työllistävät

Oulun Energia puuhaa kalojen ja kalastuksen parissa enemmän kuin äkkiä ajatellen saattaisi kuvitella. Töitä teettävät muun muassa istutusvelvoite, josta Hartaanselänkin kalastajat hyötyvät, nahkiaisten ylisiirrot ja Merikosken kalatie. Kalajuttujen hoitaminen Oulun Energiassa on pääosin keskittynyt kahdelle miehelle, Sipolalle ja Ville Airovuolle.

Airovuo tunnustaa suoraan tekevänsä kalahommia lähinnä siksi, että ne kuuluvat hänen työhönsä.

´En juuri kalasta eikä koneinsinöörin koulutusohjelmakaan juuri eväitä tähän työhön ole tarjonnut. Mutta tämä on tärkeä ja hyvä asia ja se on hoidettava kunnolla ja vastuullisesti´, hän korostaa.

Ahti Sipolalle kala-asiat ovat taas enemmänkin kuin tärkeää työtä. ´Kalastus on minulle henki ja elämä. Hoidan paljon tähän liittyviä hommia vapaaajallakin – ihan vain rakkaudesta lajiin´, hän nauraa.

Täyttä työaikaa kalat eivät toki vie. Energiainsinöörinä toimiva Airovuo arvioi niiden haukkaavan pari kolme päivää kuukaudessa, koneasentaja Sipola puolestaan suunnilleen päivän viikossa. Päätyökseen Airovuo vastaa muun muassa Merikosken voimalaitoksen käyttöön ja kunnossapitoon liittyvistä asioista, Sipola taas hoitelee laitoksen mekaaniseen kunnossapitoon sekä Oulujokivarren kuivatusjärjestelmiin ja patoturvallisuuteen kuuluvia tehtäviä.

Monenlaista puuhaa

Mutta siirrytäänpä takaisin kalahommiin, joihin kuuluu niin paperitöitä kuin kalojen narraamistakin ja monenlaista siitä väliltä. Ville Airovuo kertoo koordinoivansa Oulun Energian edustajana kalojen istutusvelvoitteen toteuttamista ja hoitavansa siihen liittyviä sopimusasioita.

´Ahti on sitten yksi avainhenkilöistä nahkiaisten pyynnin kehittämisessä ja ylisiirtovelvoitteiden täyttämisessä. Lisäksi Ahti huolehtii Merikosken voimalaitoksessa sijaitsevan kalahautomon tiloista ja puuhaa tarvittaessa sen kimpussa muutenkin´, hän selvittää. Nahkiaisten pyytäminen ja ylisiirrot vaativat ehkä hieman selittämistä.

Oulun Energialle on asetettu velvoite siirtää vuosittain 50 000 nahkiaista Merikosken voimalaitoksen yläpuolelle. Käytännössä tämä tapahtuu niin, että Ahti Sipolan vetämä ryhmä pyytää nahkiaiset voimalaitoksen apukoneen kanavasta, jonka jälkeen Oulun kaupungin teknisen keskuksen koordinoimana ne kuljetetaan vapautettavaksi eri puolille Oulujokea ja Sanginjokea.

Pyyntiluvat myöntää ja toimintaa valvoo kaupungin tekninen keskus viranomaisen edellyttämällä tavalla. Merikosken voimalaitoksessa sijaitsevassa hautomossa – joka niin ikään on teknisen keskuksen hallinnassa – taas haudotaan tällä hetkellä siian mätiä. Lisäksi sitä käytetään tarvittaessa nahkiaisten välivarastona.

Vilkas kalatie

Ja sitten on se Merikosken kalatie, josta on jo muodostunut melkoinen nähtävyys Hupisaarille. Ahti Sipola hoitelee sen huoltoa ja kunnossapitoa. Lisäksi hän käy aina maanantaisin purkamassa tietokoneella laskurilaitteeseen kertyneet tiedot tien liikenteestä. Kalatien kautta kulkee joka vuosi sadoittain lohia, kirjolohia, taimenia, lahnoja, ahvenia ja särkiäkin.

´Aika paljon myös esittelen kalatietä, otan valokuvia tarkkailuikkunasta näkyvistä isoista tai muuten kiinnnostavista kaloista ja avustan myös erilaisissa tutkimusprojekteissa´, hän kertoo.

Parhaillaan on menossa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL:n) tutkimus, jossa pyritään selvittämään lohien ja taimenten määrä kalatien alapuolella ja kuinka suuri osa näistä lopulta lähtee nousemaan. Lisäksi tutkitaan tarkemmin lohien ja taimenten kulkua kalatiellä. Apuna ovat Oulun Energian avustuksella kalatielle viiteen kohtaan asennetut anturit ja kaloihin laitetut mikrosirut.