Älä osta!

Kesällä kannattaa lopettaa kaikki turha. Varsinkin ostaminen. Ei sen luulisi niin vaikeaa olevan. Suomalaisethan ovat tunnetusti mökkikansaa.

Sellaisia metsäläisiä, joista osa luopuu lomiensa ajaksi sähköstä ja vesihanoista. Tuli ritisee pesässä, vedet kannetaan järvestä ja matka ulkohuussiin tehdään mukisematta. Parasta lomassa on joutilaisuus. Aika. Niin pitäisi olla lomien ulkopuolellakin.

Onhan se hullua, että oma aika myydään työnantajalle siksi, että vapaa-aikana voidaan ostaa enemmän. Niinpä aikaa on vähän, koska pitää kerätä rahaa, jotta voidaan ostella. Ei siitä niin kauaa ole, kun mielenterveyttä hoidetaan muualla kuin Seiska-lehtiä lukemalla ja ostoskeskuksissa lojumalla. Mielihyvää haettiin muutoin kuin kuluttamalla.

Joululahjaksikin annettiin jotakin itse tehtyä, ei ostettua. Saatettiinpa pakettiin kääriä pitkään ´kadoksissa olleet´ sakset tai neulepusero, jonka alkuperäinen omistaja vastaanotti ikionnellisena takaisin. Tärkeintä ei ollut saaminen, vaan antaminen.

Jo omassa lapsuudessani asiat alkoivat luisia sivuraiteille halpatalo Hepsin keltaisten muovipussien myötä. Muoviromuja kertyi läjiksi asti. Kavereille oltiin kateellisia kaikesta, jopa pyyhekumeista. Tärkeintä ei ollut laatu, vaan määrä.

Isoäitini Rauha oli sentään vielä toista maata. Hän oli kiitollinen vähästä, pelkästään kauniista lahjapapereista ja –naruista, jotka hän viikkasi huolella kaappiin ja säästi.

Itse en kestä nykyisin tavaraa, en yhtään ylimääräistä. Eipä silti, en ole koskaan ollut himo-ostelija. Päinvastoin. Mitä suurempi on kauppakeskus, sitä suurempi on ahdistukseni. Jos kaapeissa notkuu romua tai vaatetta, jota ei ole käytetty vuoteen, pistän ne heti kiertoon. Turha odottaa toista tai kolmatta vuotta.

Käyttämättä jäävät. Uskokaa tai älkää, on mahdollista säilyä hengissä, vaikkei ostaisi itselleen yli vuoteen yhtään uutta vaatekappaletta, italialaista kenkäparia tai nahkalaukkua. Iloisuus ja tyytyväisyys saattavat jopa kasvaa. Lokakuussa vietetään taas eri puolilla maailmaa Älä osta mitään -päivää. Aivan naurettavaa. Tuo Kanadasta lähtöisin oleva Consumer Holiday pitäisi muuttaa heti Älä osta mitään -vuodeksi. Silläkin uhalla, että kauppiaat ja ekonomistit hiiltyisivät. Vasta tuolloin ostamattomuudella olisi merkitystä.

Jotta ostointomme ei sammuisi, meille markkinoidaan eettistä kuluttamista – huonolla menestyksellä. Enemmistö suomalaisista selvittää tuotteen alkuperän ennen ostopäätöstään korkeintaan satunnaisesti. Tämä tarkoittaa, ettei juuri koskaan. Myös hävyttömän suuri osa yrityksiä ei selvitä tarpeeksi tuotteidensa alkuperiä tai tuotantotapoja. Voiko kuluttaminen ylipäätänsä olla eettistä? Meidänhän pitäisi säästää luontoa ja energiaa. Ainoa asia, mitä kannattaa ostaa ja antaa on aika. Kesälomarahatkin kannattaa muuntaa vapaaksi. Ystäville, sukulaisille ja lapsille ei voi antaa mitään niin arvokasta kuin aikaa.

Laatu kestää ajassa. Ja elämä vaatii aikaa. Onneksi on kesä ja loma. Aloitetaan siis siitä: sähköt katki, vesihanat kiinni ja vessanpönttö vetämättömissä. Hiljalleen ajantaju hidastuu. Aurinko ei laske yölläkään. Silloin tajuaa, että yhden pienen ihmisen hymy voi olla koko elämä.

Susanne Päivärinta