Tavoitteena energiapihi yhteiskunta

Osmo Soininvaaran tulevaisuudenvisiossa asutaan tiiviissä taajamissa, joissa työ, palvelut ja harrastukset ovat lähellä. Liikenne kulkee raiteilla ja energian lähteenä on aurinko.

Tietokirjailija ja luennoitsija Osmo Soininvaara on tuttu näky Helsingin kes- kustassa. Milloin hän kävelee rauhallista vauhtia Katajanokan kodistaan Helsingin kaupunginvaltuuston kokoukseen, milloin siirtyy palaveriin Helsingin Sanomien toimitukseen tai Uudenmaan liiton hallituksen istuntoon. Jos apostolin kyyti ei vie perille tarpeeksi nopeasti, hän hyppää raitiovaunuun. Soininvaara tunnetaan myös intohimoisena pyöräilijänä, jonka pukinsarvisen fillarin mittariin tulee vuodessa 4000 kilometriä.

"Joku voi tosin sanoa, ettei pyöräily säästä energiaa, sillä sen jälkeen pitää syödä enemmän. Ja ruoantuotannon energiansuhdehan on aika huono", hymyilee Soininvaara ravintola Kappelin pöydässä Esplanadilla.

"Paras keino säästää energiaa on liikkua energiapiheillä liikennevälineillä sekä asua työpaikan ja palvelujen lähellä. Niin maailma oli järjestetty 50 vuotta sitten, eikä ole mitään luonnonlakia, joka estäisi etteikö niin voisi elää edelleenkin."

Halvan öljyn mahdollistama autoistuminen on viimeisten 30 vuoden aikana kuitenkin rikkonut yhdyskuntarakenteen tavalla, jota tulevaisuudessa joudutaan Soininvaaran mukaan jotenkin korjaamaan. Kasvukeskus- ten kehyskunnissa matkat töihin, kauppaan ja harrastuksiin tehdään yksityisautoilla ja asunnot lämmitetään sähköllä.

"Uskon, että ennemmin tai myöhemmin pitkän automatkan päähän rakennetut, pendelöintiin perustuvat omakotitalot tulevat osoittautumaan virheinvestoinneiksi ja jäävät toissijaiseen käyttöön. Kohta huudetaan, ettei kehyskunnissa ole varaa elää ilman matka-avustusta."

Talous sopeutuu rajoituksiin

Osmo Soininvaara ennustaa energian hinnan nousevan tulevaisuudessa huomattavasti. Syitä on kaksi, joista ensimmäinen on öljyn ehty- minen. Vaikka öljyä voisi vielä löytyä lisääkin, sen tuleva puute vaikuttaa hintaan jo nyt. ´Miksi myydä öljyä nyt halvalla, kun sitä voi myydä myöhemmin kalliilla´, Soininvaara kysyy.

Toinen energian hintaan vaikuttava tekijä on ilmastotalkoot. Soininvaara uskoo vakaas- ti, että hiilidioksidipäästöjen rajoittamisesta voidaan sopia kansainvälisesti ja että kaikki keskeiset maat saadaan mukaan päästökaup- paan. Ainakin kaikki ne maat, jotka haluavat osallistua maailman vapaakauppaan. Rat- kaisevassa roolissa on USA, jonka energia- asenteiden Soininvaara odottaa muuttuvan marraskuisten presidentinvaalien jälkeen. Jos USA päättää vähentää päästöjä, se pakottaa myös muut seuraamaan.

"Tulevat vuosikymmenet ovat hyvin kalliin energian aikaa. Sen hinta suhteessa palkkatasoon ei kuitenkaan nouse korkeam- malle kuin mitä se oli muutama sukupolvi sitten. Nyt palataan normaalitasoon halvan energian ajan jälkeen."

Sopeutumisen päästörajoituksiin on ennustettu pysäyttävän Suomen kansantalou- den kasvun. Soininvaara on optimistisempi ja uskoo talouden sopeutumiskyvyn olevan paljon suuremman kuin mitä moni poliitikko tai tutkimuslaitos kuvittelee.

"Jos joku olisi viisi vuotta sitten ehdottanut energiaveroa, joka olisi tasoltaan vastannut sadan dollarin tynnyrihintaa, häntä olisi pidetty täysin kahjona. Maailman olisi väitetty pysäh- tyvän! Arabisheikit kuitenkin keräsivät hinnan taskuihinsa – eikä maailma pysähtynyt. Yhtä hyvin olisimme voineet kerätä hinnannousun verona omaan taskuun ja vähentää muuta verotusta samaan aikaan", Soininvaara pohtii.

Liikenne keskiössä

Halvan energian jälkeiseen aikaan sopeutumi- nen edellyttää kuitenkin muutoksia, jotka hei- jastuvat elämän kaikille tasoille. Yksittäinenkin ihminen voi säästää energiaa valitsemalla viisaasti liikkumismuotonsa, asuinpaikkansa ja ostoksensa, mutta suurempi vaikutus on yhteiskunnallisilla ratkaisuilla: kaavoituksella, verotuksella ja lainsäädännöllä.

Soininvaara pitää nykyisen kotikuntansa Helsingin lähihistorian parhaimpina energiaratkaisuina mm. raitiovaunulinjaston säilyttämistä ja kaukolämpöverkon rakentamista. Hyvissä ajoin tehdyillä maakaupoilla on myös pystytty rakentamaan järkevää yhdyskuntarakennetta toisin kuin seudun muissa kunnissa.

"Pääkaupunkiseudulla käytetään ihmisten liikuttamiseen henkeä kohden kaksi kertaa enemmän energiaa kuin vaikkapa Tukholmassa, Amsterdamissa tai Pariisissa. Saldomme on aika avuton."

Valtion ja kuntien pitäisikin Soininvaaran mukaan nyt investoida kunnolla liikenneinfrastruktuuriin, erityisesti raideliikenteeseen. Hänen mielestään uusia asuinalueita ei ylipäänsä pitäisi edes rakentaa viittäsataa metriä kauemmas raideliikenteen ase- masta. Tähän on kyetty jo useissa eurooppalaisissa kaupungeissa.

"Sähköllä liikkuvat raitiovaunut tai trolleybussit tulevat tulevaisuudessa tutuiksi muuallakin kuin Helsingissä. Ylimenokauden liikennevälineitä voivat olla biokaasu- tai maakaasubussit."

Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä keskeinen tekijä onkin liikenteen energianlähteen vaihtaminen. Sen pitäisi tapahtua lähimmän kahden- kymmenen vuoden aikana. Osmo Soininvaaran mielestä on hölmöä kuitenkin uskoa, että öljy voitaisiin korvata biopolttoaineilla. Hän laskee, että vaikka koko maailman ruoantuotanto muutettaisiin bioöljyksi, sillä voitaisiin korvata vain kymmenesosa nykyisin käytettävästä öljystä.

"Biopolttoaine-asiassa ei saada yhtälöä umpeen. Sillä voidaan ehkä korvata kaksi prosenttia Euroopassa käytetystä bensiinistä, mutta pel- kästään kiristämällä nopeusrajoituksia saataisiin enemmän aikaan."

Ennustamisen vaikeus

"Voi olla, että olen tullut vanhaksi, mutta minusta tulevaisuuden ennustaminen viidenkymmenen vuoden päähän on erittäin vaikeaa", Soininvaara vastaa, kun häneltä pyytää arviota siitä, millainen Suomi on vuonna 2058.

"Maailma on täynnä räjähtäviä trendejä, joiden vuoksi on vaikeaa nähdä, mihin suuntaan yhteiskunta kehittyy. Ilmastonmuutos voi esimerkiksi saada aikaan kansainvaelluksia laajojen alueiden muuttuessa viljelykelvottomiksi. Tulevaisuuteen liittyy paljon epävarmuustekijöitä."

Yritetään kuitenkin: onhan entinen ministeri muutama vuotta sitten visioinut tulevaisuutta kirjassaan Vihreät ja talous. Siinä maalaamas- saan utopiassa hän mm. esitti, että maailman öljyvarat otettaisiin yhteiseen hallintaan jo lähitulevaisuudessa.

"Pidemmän päälle tulevaisuuden energialähde on kuitenkin joko ydinenergia tai aurinkoenergia. Molemmissa on vielä ratkaisemattomia ongelmia, jotka ydinenergiassa liittyvät turvallisuuteen ja aurinkoener- giassa varastointiin ja siirtoon", Soininvaara vertaa.

Jos ydinvoimaa alettaisiin käyttää laajamittaisesti energiaongelmien ratkaisuun, maailma ajautuisi nopeasti tilanteeseen, jossa uraanivaro- jen niukkuuden vuoksi olisi otettava käyttöön hyötyreaktorit, eivätkä niiden turvallisuuskysymykset ole Soininvaaran mukaan kunnossa.

Oli lähde mikä tahansa, energian hinta on toista kuin mihin on viimeiset vuosikymmenet totuttu. Vaikka rajatonta aurinkoenergiaa pystyttäisi hyödyntämään suuressa mitassa, se edellyttää valtavia investointeja, jotka rakentaja haluaa takaisin, korkojen kanssa.

---

Juna Berliiniin

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sovitut päästörajoitukset iskevät tulevaisuudessa yksityisautoilun ohella erityisesti lentoliikenteeseen. Osmo Soininvaara uskoo, että halpalentojen aika on pian ohi: Thaimaan- matkat ovat historiaa ja Kanariallekin lentävät keskitalvella vain ne, joilla on varaa maksaa nykyiseen verrattu- na moninkertaiset taksat.

Osa matkoista joutaakin jäädä tekemättä, mutta Euroopan laidalla asuvilla suomalaisilla on vaara jäädä syrjään ilman nopeita lentoyhteyksiä. "Koko muu Eurooppa varautuu lentoliikenteen vä- henemiseen nopeilla junayhteyksillä, mutta Suomi on jäämässä kehityksen ulkopuolelle. Olisi erittäin tärkeää saada nopea ratayhteys Tallinnasta Berliiniin", Soininvaara muistuttaa.

Ja miksei rata voisi ulottua Suomenlahden pohjoiselle rannallekin? Pietarin takamaaksi jäämisessä kun on riskinsä. Helsinki ja Tallinna ovatkin päättäneet selvittää kaupungit yhdistävän rautatietunnelin rakentamisen mahdollisuudet. Soininvaara ei halua ottaa vielä kantaa tunnelin puolesta tai vastaan, sillä arviot sen kustannuksista liikkuvat yhden ja 20 miljardin välillä.

"Jos se maksaa miljardin tai kaksi, se kannattaa ilman muuta rakentaa. Jos merenpohja on ehjää kallioperää, tunnelin louhiminen tulee melkein maksetuksi siitä saatavan louheen hinnalla."