Asiakaspalvelu kotitalouksille|Asiakaspalvelu yrityksille|Usein kysyttyä|Sähkösalkku.fi|Sivukartta|Ota yhteyttä
Pohjoista voimaa / Asiakaslehti Sulake / Sulake 3/11 / Kosteiden tilojen lattia lämpimiksi kaukolämmöllä 
 
Pienennä tekstikokoa Suurenna tekstikokoa muuta tekstin kokoa

Kosteiden tilojen lattiat lämpimiksi kaukolämmöllä

Suomessa on pitkään ollut yleinen tapa rakentaa kaukolämmitettyihin taloihin sähköinen kosteiden tilojen lattialämmitys. Tämä yhdistelmä ei kuitenkaan ole kovin järkevä.

Muutaman vuoden takainen tilasto kertoo, että sähköllä toimiva lattialämmitys asennetaan uusista kaukolämmitetyistä kerrostaloista edelleen lähes 80 prosenttiin ja rivitaloista yli 70 prosenttiin. Pohjoista voimaa -energiapalveluneuvoja Jarmo Meriläinen puistelee päätään, sillä tällainen yhdistelmä ei ole ollenkaan järkevä – ei asukkaiden, ei energiayhtiöiden eikä ympäristön näkökulmasta. Kaikkien kannalta fiksumpaa ja pitemmän päälle edullisempaa olisi rakentaa kylpyhuoneiden, vessojen, saunojen ja muiden vastaavien tilojen lattioiden alle kaukolämmöllä toimiva vesikiertoinen järjestelmä. ´Ihmiset eivät tunnu edes tietävän, että tällainen mahdollisuus on olemassa, eivätkä näin osaa olla sitä vaillakaan´, sanoo Meriläinen.

Kaikkien kannalta edullista

Kosteiden tilojen lattialämmityksen hoitaminen kaukolämpöön perustuvalla vesikiertoisella järjestelmällä on monista syistä viisasta, jos kerran kaukolämpö tulee taloon joka tapauksessa. ´Ensiksikin kaukolämpö on esimerkiksi Oulussa suunnilleen puolet halvempaa kuin sähkö´, muistuttaa Meriläinen.

Kysymys ei ole ihan pikkurahoista, sillä sähköinen lattialämmitys kaukolämmitystalossa saattaa vuodessa maksaa asuntoa kohti jopa muutamia satoja euroja ylimääräistä. Ja toiseksi: myös energiayhtiöille sähkö- ja kaukolämmityksen yhdistäminen on epäedullista, vaikka toisin saattaisi kuvitella. Se korvaa yhdistetyssä tuotannossa helposti tarjolla olevaa lämpökuormaa ja vähentää näin yhteistuotannosta saatavan sähkön määrää.

Kymmenen vuoden kokemus

Toki kaukolämmölläkin toimivia lattialämmityksiä rakennetaan. Oululaisella Rakennus-Hanka Oy:llä on niistä jo kymmenen vuoden kokemus. Työpäällikkö Ilpo Vakkurin mukaan yritys on tehnyt kaukolämmön varassa toimivan lattialämmityksen neljään kerrostaloon ja 25 rivitaloon. Parhaillaan sen rakentama iso asuinkerrostalo on valmistumassa Isonkadun ja Nummikadun risteykseen Oulun keskustaan. Kaikissa yrityksen pystyttämissä kohteissa lattialämmitys kattaa koko asunnon eli myös kosteat tilat.

Vakkuri arvelee, että rakentajan kannalta kaukolämpöön perustuvan lattialämmityksen tekeminen on ehkä hiukkasen kalliimpaa, mutta asukkaille se tarjoaa paljon lisää mukavuutta ja tulee vuosien mittaan edulliseksi. Hän arvelee, että monien rakentajien karsastus vesikiertoista lattialämmitystä kohtaan johtuu lähinnä asenteista. Sellaisen rakentamista hän ei pidä lainkaan vaikeana. ´Uskonkin tällaisen ratkaisun yleistyvän reippaasti tulevina vuosina´, hän toteaa.

Sekä Vakkuri että Meriläinen ennustavat, että sähkön ja kaukolämmön yhdistelmän suosio hiipuu, kun rakentamisen uudet energiatehokkuusvaatimukset astuvat voimaan. Tämä tapahtuu ensi vuoden heinäkuun alussa. Vaatimukset korostavat rakennusten kokonaisenergiankulutusta ja suosivat kaukolämmön käyttöä.


Malttia lattian ja ilman lämmitykseen

Kosteiden tilojen sähköinen lattialämmitys vie paljon sähköä. Esimerkiksi kuuden neliömetrin kokoisen lattian lämmittäminen saattaa kuluttaa vuodessa sähköä jopa lähes 4 000 kilowattituntia eli maksaa reilustikin yli 400 euroa. Huoneiston lämmittämisen kustannusten pitäisi kuulua yhtiövastikkeeseen, mutta sähköinen pesutilojen lämmitys maksetaan osana käyttösähköä. Tämä kasvattaa usein merkittävästi vuotuista sähkölaskua. Järkevästi toimien ja sopivasti säätäen sähkön kulutusta voi kuitenkin hillitä. Energiapalveluneuvoja Jarmo Meriläinen muistuttaa, että lattiaa ei missään nimessä pidä hehkuttaa tulikuumaksi. Vallan mainiosti riittää, että se tuntuu paljaan jalan alla miellyttävältä. ´Termostaattia on käännetty liian reippaasti, jos lattian lämmön tuntee vielä sukankin läpi´, hän hoksauttaa. Meriläinen sanoo törmäävänsä silloin tällöin varsin trooppisiin kylppäreihin. Ihmiset saattavat jopa kuivata pyykkejään kylpyhuoneen kuumalla lattialla – ja sitten soittaa energiapalveluneuvojalle ja ihmetellä sähkölaskunsa suuruutta.

Esilämmitysvastus oikeaan asentoon

Toinen iso, mutta lattialämmitystä huomaamattomampi, sähkösyöppö on uusissa rakennuksissa yleinen huoneistokohtainen ilmanvaihto – tai tarkemmin sanoen jokaisessa asunnossa olevan ilmanvaihtokoneen esilämmitysvastus. Esilämmitysvastuksen tarkoituksena on lämmittää koneen asuntoon puhaltamaa ilmaa niin, ettei asukkaille synny vedon tunnetta. Energiapalveluneuvoja Meriläisen mukaan tähän riittää mainiosti vastuksen säätäminen 15–17 asteeseen. Kesällä sen voi asettaa jopa nolla-asentoon. ´Tavatonta ei kuitenkaan ole, että esilämmitysvastus jököttää jatkuvasti 28–30 asteessa. Tämä vie sähköä ihan tarpeettomasti. Vastuksen asettamisella oikeisiin arvoihin voi säästää satoja tai jopa tuhansia kilowattitunteja vuodessa – rahassa kymppejä tai jopa satasia´, hän opastaa.
 

Asiakaspalvelu



Pikalinkit