Jätteenpolttolaitos pitää projektipäällikön kiireisenä

Oulun Energia on kesän ja syksyn aikana valmistellut jätteenpolttolaitoksensa rakentamista. Työtä on vetänyt syyskuun lopusta lähtien projektipäällikkö Mikael Tervaskanto. Valituskiemuroiden takia jonkin aikaa hyllyllä olleen laitoksen rakentaminen alkaa vuoden 2010 keväällä.

Lopullisen päätöksen jätteenpolttolaitoksen rakentamisesta teki Oulun kaupunginvaltuusto marraskuun lopulla. Jo aiemmin oli Oulun Energian johtokunta hyväksynyt hankkeen. Lupa-asiat ratkesivat korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisulla viime keväänä.

Projektipäällikkö Tervaskannon työpäivät ovat tässä vaiheessa täyttyneet projektin suunnittelusta ja koordinoinnista, tarjouskilpailujen järjestämisestä, hankintaneuvotteluista ja tiedottamisesta.

"Kaikenlaista tässä joutuu tekemään ja olemaan vähän jokapaikan höylä", naurahtaa Tervaskanto.

Tarkoitus on, että laitoksen hyödynnettäväksi kuljetetaan likimain kaikki polttokelpoinen jäte Oulusta ja Pohjois-Suomesta. Vuosittain sen kattilassa palaa kotitalouksien syntypaikkalajiteltua sekajätettä ja teollisuuden jätettä yhteensä noin 120 000 tonnia. Nämä jalostuvat laitoksen käsittelyssä sähköksi ja lämmöksi.

Tarjouskilpailu loppusuoralla

Jätteenpolttolaitoksen suurimpien ja tärkeimpien laitteiden – jätekattilan ja sen apujärjestelmien sekä savukaasujen puhdistusjärjestelmän – toimittajat Oulun Energia valitsee tarjouskilpailun perusteella vielä ennen vuodenvaihdetta.

"Euroopassa on vain kymmenkunta sellaista yritystä, jotka pystyvät tällaisia laitteistoja toimittamaan. Me saimme tarjouskilpailuumme useampia hyviä vastauksia. Innokkuutta osallistua tähän projektiin tuntuu riittävän", Tervaskanto toteaa.

Jätekattiloiden ja savukaasujen puhdistuslaitteiden toimitusaika on noin 2,5 vuotta tilauksesta. Näin ollen Kemiran tehdasalueelle sijoittuva jätteenpolttolaitos on käyttökunnossa vuoden 2012 kesällä, mikäli kaikki sujuu suunnitellulla tavalla.

Onnistuneita ratkaisuja

Projektipäällikkö Tervaskanto on vakuuttunut, että laitoksesta tulee hyvä.

"Alkutaipaleella tässä vielä ollaan, mutta olen varma, että teemme erinomaisen laitoksen. Jätteenpoltto on aika vanha laji ja onnistuneita ratkaisuja on rakennettu paljon eri puolille maailmaa. En yhtään epäile, ettemmekö pystyisi samaan."

Tervaskannon mukaan modernit jätteenpolttolaitokset eivät aiheuta ympäristöongelmia. Teknisesti laitokset eivät toki ole aivan yksinkertaisia ja sekä niiden suunnittelu että käyttö vaatii huolellisuutta. Näin vältetään esimerkiksi korroosiopulmat, joita eräissä laitoksissa on ilmennyt.

Kolme laitosta Suomessa

Suomessa – joka on paatunut kaatopaikkamaa – on tällä hetkellä toiminnassa vasta kolme jätteenpolttolaitosta. Ne sijaitsevat Riihimäellä, Turussa ja Kotkassa. Sen sijaan esimerkiksi Ruotsissa vastaavia laitoksia on jo noin kolmekymmentä, Tanskassa ja Saksassa noin kuusikymmentä kummassakin.

Jätteenpolttolaitokset eivät yleensä ole mitoiltaan mitään jättiläisiä. Oulun laitoksen polttoaineteho on noin viisikymmentä megawattia. Ruotsissa ne ovat keskimäärin samaa luokkaa, Tanskassa taas hieman pienempiä. Vertailun vuoksi: Oulun Energian Toppilan kahden voimalaitosyksikön yhteenlaskettu polttoaineteho on noin 600 megawattia.

Noin 80 miljoonaa euroa maksavan jätteenpolttolaitoksen rakentaminen työllistää Oulussa eri tehtävissä useita kymmeniä ihmisiä. Valmiina se pyörii puolenkymmenen ihmisen voimin.