STUK varjelee säteilyltä

Kaikki ihmiset altistuvat eri lähteistä peräisin olevalle säteilylle. Säteilyturvakeskus pyrkii vähentämään säteilyn haitalliset vaikutukset niin pieniksi kuin mahdollista. Keskuksen valvonnan kohteena ovat niin ydinvoimalaitokset kuin laserlelutkin.

Säteily ja sen mahdolliset haitat askarruttavat ihmisiä. Onko ydinvoima vaarallista? Mitä vaikutuksia wlan-verkoilla ja matkapuhelimilla on? Voiko solariumissa käydä ja aurinkoa ottaa? Mitä voimajohdot oikein aiheuttavat? Altistuuko lääketieteellisissä kokeissa turhaan säteilylle? Uskaltaako laserlelun antaa lapselle?

Säteilyturvakeskuksen (STUK) pääjohtaja Jukka Laaksonen on huomannut kiinnostuksen säteilyä ja sen vaikutuksia kohtaan kasvaneen. Hän harmittelee kuitenkin sitä, että ihmiset tuntuvat olevan eniten huolissaan vähiten vaarallisista laitteista ja tekniikoista. Sen sijaan varmasti haitallisiin tekijöihin ei niinkään kiinnitetä huomiota.

"Todelliset riskit ovat radon ja solariumit sekä aurinko. Nämä aiheuttavat Suomessa vuosittain satoja syöpätapauksia – radon keuhkosyöpää ja solariumit sekä aurinko ihosyöpää", Laaksonen korostaa.

Radon on radioaktiivinen kaasu, jota virtaa asuntoihin maaperästä. Suomessa sisäilman radonpitoisuudet ovat maailman korkeimpia. Riski on erityisen suuri tietyillä alueilla eteläisessä Suomessa – Oulun seutu puolestaan on radonin suhteen puhtainta aluetta. Sisäilman radonpitoisuutta voi vähentää rakennuksiin tehtävillä korjauksilla, mutta tärkeää olisi kiinnittää asiaan huomiota ja rakennusvaiheessa.

Solariumien ja liiallisen auringonoton haitat ovat puolestaan hyvin kaikkien tiedossa. Laaksosen mielestä on aivan hölmöä ottaa turhia riskejä ihon ruskettamisen takia.

Kahdenlaista säteilyä

Pieni fysiikan kertaus saattaa olla paikallaan.

Säteilyä on kahdenlaista: ionisoivaa ja ionisoimatonta. Ionisoivalla säteilyllä on riittävästi energiaa irrottamaan säteilyn kohteeksi joutuvan aineen atomeista elektroneja tai rikkomaan aineen molekyylejä. Sitä lähettävät radioaktiiviset aineet tai esimerkiksi röntgenlaitteet. Elävissä soluissa ionisaatio voi aiheuttaa vaurioita solujen perimäaineksessa sekä erilaisia terveydellisiä haittoja tai jopa syöpää.

Ionisoimaton säteily puolestaan on sähkömagneettista aaltoliikettä. Sitä käytetään esimerkiksi matkapuhelimissa ja mikroaaltouuneissa. Myös auringon säteily on ionisoimatonta. Auringonoton haitalliset vaikutukset tunnetaan, mutta esimerkiksi wlan-tukiasemien tai matkapuhelimien säteilyn ei ole tutkimuksissa todettu aiheuttavan vaaraa terveydelle.

"Silti tällaisten laitteiden aiheuttaman säteilyn vaikutuksia on hyvä seurata", huomauttaa Jukka Laaksonen.

Säteilyä ei pääse karkuun. Noin puolet ihmisten saamasta säteilyannoksesta on peräisin huoneilman radonista. Neljäsosa kertyy luonnon taustasäteilystä ja toinen neljäsosa erilaisista lääketieteellisistä tutkimuksista. Ihmisen omassa kehossakin on säteileviä aineita kuten radioaktiivista kaliumia.

Turhalta altistumiselta säteilylle ja sen haitoille kuitenkin voi ja kannattaa suojautua.

Ydinvoiman käyttö turvalliseksi

STUKin keskeisin työsarka on ydinvoiman käytön turvallisuuden varmistaminen. Radioaktiivisia päästöjä ei voimalaitoksista saa tulla ja jätteistä on huolehdittava kunnolla.

"Tällä toiminnalla on tärkeä merkitys myös ydinaseiden leviämisen estämiselle. Suomesta ei saa päästä radioaktiivisia aineita vääriin käsiin ja meidän on noudatettava kansainvälisiä sopimuksia. Olemme myös aktiivisesti mukana Kansainvälisen Atomienergiajärjestön IAEA:n toiminnassa", Jukka Laaksonen toteaa.

Toinen tärkeä STUKin toimintakenttä on huolehtia lähinnä teollisuudessa ja terveydenhoidossa käytettävien säteilylähteiden turvallisuudesta. Kolmantena merkittävänä STUKin toimintona Laaksonen nostaa esille tutkimuksen.

"Pyrimme muun muassa selvittämään, kuinka radioaktiiviset aineet käyttäytyvät luonnossa. Meillähän on edelleen ympäristössä Tshernobylin onnettomuudesta ja ydinasekokeista peräisin olevia jäämiä. Tutkimme myös esimerkiksi pienten säteilyannosten vaikutuksia", hän kertoo.

Kysyntää ulkomailla

STUKin osaamisella on myös paljon kysyntää Suomen rajojen ulkopuolella.

"Pyrimme vaikuttamaan siihen, ettei uutta Tshernobyliä tule. Minunkin työajastani noin puolet kuluu kansainväliseen työhön", laskee pääjohtaja Laaksonen.

Käytännössä STUKin kansainväliseen toimintaan kuuluu muun muassa ydinvoimalaitosten turvallisuuden ja säteilyturvaviranomaisten toiminnan arviointia muissa maissa. Lisäksi Säteilyturvakeskuksen asiantuntijat ovat olleet johtavassa roolissa laatimassa tärkeimpiä Kansainvälisen Atomienergiajärjestön turvallisuusohjeita.

"Näin olemme voineet vaikuttaa siihen, että Suomen mallin mukaiset turvallisuusvaatimukset ja -valvonta muodostuvat kansainväliseksi standardiksi", hän sanoo.

Pääjohtaja Laaksonen arvioi, että STUKin toiminta jatkuu tulevaisuudessa jokseenkin nykyisellään. Ydinvoiman mahdollinen lisärakentaminen Suomessa asettaa toki uusia vaatimuksia myös STUKille.

Jonkin verran uusia linjauksiakin tarvitaan. Lisää työtä teettää muun muassa kuluttajien käyttöön tarkoitettujen laserlaitteiden valvonta. Uusien ionisoimatonta säteilyä lähettävien laitteiden valikoima kasvaa jatkuvasti. Monet laitteista ovat peräisin Kiinasta eivätkä välttämättä ole turvallisia ja määräysten mukaisia.

---

Vihreää valoa uusille ydinvoimalaitoksille

Suomessa on parhaillaan suunnitteilla kolmen uuden ydinvoimalaitoksen rakentaminen. Fennovoima puuhaa laitosta Simoon, Pyhäjoelle tai Ruotsinpyhtäälle, Fortum Loviisan Hästholmeniin ja Teollisuuden Voima (TVO) Eurajoen Olkiluotoon. STUK on antanut jokaisesta hankkeesta alustavan turvallisuusarvionsa, jonka mukaan niiden toteuttamiselle ei ole esteitä.

"Kaikki vireillä olevat hankkeet kelpaavat meille. Mikään niistä ei tosin sellaisenaan täytä turvavaatimuksia. Kaikki vaativat parannuksia, joiden tekemiseen voimayhtiöt ja laitosten myyjät ovat valmiita", toteaa STUKin pääjohtaja Jukka Laaksonen.

Laaksonen varoo tarkoin hankkeiden asettamista mihinkään järjestykseen. "Poliitikot päättävät miten edetään", hän tyytyy toteamaan.

Laaksonen huomauttaa kuitenkin, että uuden ydinvoimalaitoksen rakentaminen ei Suomessa ala ennen vuotta 2014, vaikka valtioneuvosto antaisikin yhdelle tai useammalle hakijalle myönteisen periaatepäätöksen kuluvan talven aikana. Tarvittaessa voimayhtiöt myös vaiheistavat rakennustyöt keskenään – useita työmaita tuskin käynnistyisi yhtä aikaa.

Turvallisuus tiukassa valvonnassa

Säteilyturvakeskus on mukana valvomassa ydinvoimalaitosten turvallisuutta kaikissa mahdollisissa vaiheissa – niin niiden suunnittelun, rakentamisen kuin varsinaisen käytönkin aikana. Valvonta ei kohdistu vain rakenteisiin ja tekniikkaan, vaan myös muun muassa organisaatioon ja työntekijöiden koulutukseen, osaamiseen ja toimintaan. Pääjohtaja Laaksonen kehaisee, että suomalaisten viranomaisten ydinvoimalaitoksia koskevat turvallisuusvaatimukset ovat ajaneet eteenpäin alan kehitystä koko maailmassa.

Voimayhtiöt ja ydinvoimalaitosten rakentajat haluavat toki itsekin tehdä laitoksistaan mahdollisimman turvallisia. Jukka Laaksosen mukaan niistä tulee kuitenkin vielä parempia viranomaisten tarkan valvonnan ansiosta.

Ydinvoimalaitosten turvallisuusajattelu pohjautuu sotastrategiasta tuttuun syvyyssuuntaiseen puolustukseen. Perusajatus on, että jos jokin rintamalinja pettää, sen takana on vielä useita muita linjoja, jotka torjuvat hyökkäyksen. Samalla tavalla ydinvoimalaitoksissa on moninkertaiset ja toisistaan riippumattomat järjestelmät, jotka häiriötilanteissa varmistavat laitoksen turvallisuuden.

Olkiluodon rakentaminen alkoi liian nopeasti

TVO:n kolmannen ydinvoimayksikön rakentaminen Olkiluodossa on tunnetusti edennyt takkuisasti ja työ on jo useita vuosia aikataulusta jäljessä. Jukka Laaksosen mielestä myöhästymisen selittää pitkälti se, että tekeillä on kokonaan uutta tekniikkaa edustava ja olennaisesti suurempi laitos kuin muualle on rakennettu.

Lisäksi Olkiluodossa ryhdyttiin rakentamaan liian aikaisin. Laaksonen sanoo, ettei urakasta vastaavalla ranskalaisella Arevalla ollut valmiutta aloittaa jättimäistä hanketta niin nopeasti kuin tapahtui. Mukana olisi myös heti alusta lähtien pitänyt olla kokenut rakennusyhtiö.

"Suunnitteluun ja valmisteluun olisi pitänyt käyttää kaksi vuotta enemmän", hän arvelee. Millään tavalla huolestunut ei Jukka Laaksonen kuitenkaan ole. Hänen mukaansa Arevan ja TVO:n yhteisenä tavoitteena on saada Olkiluodon kolmas reaktori valmiiksi nopeasti ja tehdä laitoksesta hienosti toimiva ja huipputurvallinen