Turve lämmittää, hoitaa ja kaunistaa
Esi-isämme tekivät turpeesta parantavia hauteita ja kylpyjä. Samaa perinnettä jatkaa oululainen kauneushoitola Vuokon Taika, jossa turvetta käytetään hoitamaan niin kauneutta kuin kolotuksiakin.Turpeesta on moneksi. Se palaa sähköksi ja lämmöksi, mutta myös hoitaa ja kaunistaa. Turvehoitojen vaikutus perustuu turpeen hyvään lämmönsitomiskykyyn, antiseptiseen vaikutukseen ja turpeen bioaktiivisten aineiden ja hormonien yhteisvaikutukseen, kosmetologi Vuokko Piipponen kertoo.
Joka suon laidasta kuokittu turve ei kelpaa kylpy- ja hoitoturpeeksi. Hoitoihin sopii tasalaatuinen, hyvin maatunut turve, jossa on sopivasti mineraaleja. Turpeen laatu tutkitaan ennen käyttöön ottoa. Hoitoturve sisältää muun muassa fulvo- ja humushappoja sekä mineraaleja kuten kuparia, sinkkiä, rautaa ja magnesiumia.
Ulkonäöltään kauneus- ja hoitoturve muistuttaa vetelää mämmiä. Käteen se tuntuu pehmeältä ja siinä tuoksuu kesäinen hillasuo. Turvehoidosta voi nauttia hoitoloissa ja kylpylöissä, mutta hoitoturvetta voi ostaa myös kotikäyttöön.
Turvetta yltympäri
Vuokon Taian hoitopöydällä voi nauttia kokovartaloturvehoidosta, mutta turvekääreillä hoidetaan myös pelkästään jalkoja tai selkää.Vuokko Piipponen sivelee lämmintä turvetta yltympäri kehon, peittelee massan lämpimillä turvemoduleilla ja käärii asiakkaan vielä peitteisiin. Vajaan puolen tunnin kuluttua asiakas pesee turpeen pois iholtaan suihkussa. Samalla periaatteella turpeella voi helliä mitä tahansa kipeää paikkaa. Turvekääreitä voi käyttää myös kylmänä esimerkiksi tulehduskivun lievitykseksi.
"Hoidon jälkeen olo on lämmin ja rentoutunut, ja iho pehmeä. Turvehoito kiihdyttää aineenvaihduntaa ja verenkiertoa, rentouttaa lihaksia ja lämmittää."
Turve sopii myös hikijaloille. Piipponen on itse testannut jalkahoidon tehon perheen miesväellä hyvin tuloksin.
"Turve levitetään jalkoihin pohkeeseen saakka ja niihin laitetaan muovipussit suojaksi. Sen jälkeen jalat upotetaan noin 40-asteiseen vesikylpyyn ja annetaan olla parikymmentä minuuttia. Hoito on helppo tehdä kotioloissakin."
Turve pehmittää jaloista kovettumat ja hikisukkakin pysyy kuivempana.
Lievitystä ja rentoutusta
"Turvehoitoja voidaan käyttää nivel- ja lihasvaivoihin ja se sopii myös iho-ongelmista kärsiville. Joku on kokenut saaneensa turpeesta tukea painonhallinnassa, sillä turve kiihdyttää aineenvaihduntaa ja nesteet lähtevät liikkeelle", Piipponen luettelee.Monet kokevat saavansa turvehoidoista lievitystä vaivoihinsa, ja ainakin mieli rentoutuu ja stressi laukeaa, kun ihminen antautuu arjen kiireessä hellittäväksi. Varsinkin kokovartalohoidon jälkeen on hyvä levätä tovi ja juoda runsaasti. "Turvehoito sopii useimmille, mutta kokovartalohoitoa ei suositella korkeasta verenpaineesta tai sydänvaivoista kärsiville. Osahoito sopii heillekin."
Yhteen sopivat
Turvekylpyyn on pulahdettu Euroopassa jo parinsadan vuoden ajan. Suomalaista tuotekehitystä sen sijana on turvesauna. Sen voi tehdä kotioloissakin."Suojaa lauteet kunnolla, sillä turve voi värjätä puun", Piipponen neuvoo.
Lämmitä sauna noin 60-asteiseksi. Lämmitä turve vesihauteessa noin 40-asteiseksi ja levitä turve kostealle iholle kunnon kerrokseksi. Koko kehon peitteeksi riittää noin litra turvetta. Turvetta voi levittää myös kasvoille ja hiuksiin, sillä se auttaa myös päänahan ongelmiin. Mieto, kostea löyly viimeistelee turvesaunan tehon.
"Turve pestään pois pelkällä vedellä, eikä edes hiuksiin tarvita sampoota, sillä turve hoitaa hiuksetkin."
Turve sopii myös kasvonaamioksi. Se syväpuhdistaa, kosteuttaa, kuorii ja kiihdyttää pintaverenkiertoa ja aineenvaihduntaa. Turve käy kaikille ihotyypeille, mutta erityisen hyvä se on rasvaisen ja akneihon hoidossa. Hoidon jälkeen iho on pehmeä kuin prinsessalla.
Turpeesta valmistetaan myös sampoota ja saippuaa ja moni päänahan ongelmista kärsivä vannookin turvesampoon nimiin.
Vankasti kotimaista
Suomen turvesoissa on valtava määrä energiaa, mutta energian lähteenä turve on päästökeskusteluissa saanut pahiksen maineen. Turve on kuitenkin vankasti kotimaista polttoainetta, ja mainettaan parempaa, Turveruukin toimitusjohtaja Aulis Martinmäki vakuuttaa."Kaikki polttaminen tuottaa hiilidioksidia, pistettiinpä uuniin puuta, öljyä tai kivihiiltä." Kun opimme laskemaan eri polttoaineille elinkaarivaikutuksen, turpeen päästöt ovat korkeintaan kivihiilen luokkaa.
Nykyisiä energiantuotantomuotoja ja polttoaineita tarvitaan ainakin niin kauan, että uudet teknologiat on saatu käyttöön. Siihen menee 30 - 50 vuotta, Martinmäki ennustaa. Turpeen puolesta puhuu sen kotimaisuus, hyvä saatavuus ja työllistävyys. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla turve työllistää suoraan satoja ihmisiä niin turpeennostossa kuin -kuljetuksessakin.
"On hyvä tiedostaa, että nykyisissä kivihiilikattiloissa ei voi polttaa metsähaketta, mutta turvekattiloissa se on erinomainen seospolttoaine. Turvetta voidaan korvata kivihiilellä ja myös metsäteollisuuden tarvitsemalla ainespuulla. Esimerkiksi Stora Enson käyttämä puumäärä vastaa suurin piirtein Toppilan voimalaitosten tarvitsemaa polttoainetta. Silloin kuitenkin kuluttajien energialasku kasvaisi, eikä ainespuun polttaminen ole muutenkaan kansantaloudellisesti järkevää", Martinmäki pohtii.
Turpeen eri käyttömuodoista tarvittaisiin lisää perustutkimusta. Martinmäki uskoo, että hyvinvointipalvelut tulevat miettimään uusia hoitoturpeen käyttökohteita. Kiinnostus turpeeseen lisääntyy myös esimerkiksi biojalosteiden kehittämisen myötä.
Kuivike ja kasvualusta
Energiantuotantoon käytetään 90 prosenttia turpeesta, mutta on sille muutakin käyttöä. Kuohkea pintaturve sopii kuivikkeeksi maatiloille ja hevostalleille."Rakennemuutoksen seurauksena maatilojen koko on kasvanut ja ne tarvitsevat tuhansia kuutioita kuiviketta", Martinmäki sanoo. Aikaisemmin kuiviketurvetta saatettiin viedä traktorikuormia; se oli palvelua, ei niinkään liiketoimintaa.
Lannan ja turpeen seos voidaan myös kompostoida sellaisenaan. Turvetta käytetään myös kompostointiin ja ympäristövahinkojen torjuntaan. Esimerkiksi Oulussa kiinteät biojätteet kompostoidaan yhdessä turpeen ja hiekan kanssa viherrakentamiseen sopivaksi mullaksi.
Kasvuturve sopii maanparannukseen ja kasvualustaksi. Turveruukin tuottama kasvuturve viedään pääosin Keski-Eurooppaan kasvihuoneisiin.
"Turpeen ominaisuuksia arktisessa rakentamisessa, tiepohjien routaeristeenä ja jopa seinäeristeenä, on testattu, ja hyväksi havaittu", Martinmäki kertoo.
Turpeen lämmönpitävyydestä kertoo myös saamelaisten perinteinen asumus, turvekammi.
Turpeesta tekstiilejä
Turvetta hyödyntävää tekstiiliteollisuutta on ollut Euroopassa jo 1800-luvulta. Turvekuitu on peräisin tupasvillasta. Tupasvillakuitua voidaan käyttää raakaaineena muun muassa kankaissa, langoissa, eristeissä, suodattimissa tai vaikka öljyntorjunnassa.Tupasvillakuidun lujuus paranee, kun siihen sekoitetaan muita kuituja, usein villaa, mutta myös silkkiä ja pellavaa. Sekoituksen jälkeen se karstataan, huovutetaan tai kehrätään langaksi. Tupasvilla on puolet lämpimämpää kuin villa mutta hieman kevyempää. Tupasvilla on hyvin imukykyinen ja sitoo hyvin kosteutta ja hajua. Turvevillahuovasta on valmistettu muun muassa hattuja, liivejä, takkeja, tossuja sekä huopia seinävaatteiksi ja sohville.
Turpeessa runsaasti energiaa
Suomen energiasta 6–7 prosenttia tulee turpeesta. Turvetuotantoalueita on noin 60 000 hehtaaria. Pohjois-Pohjanmaalla turvetuotannossa on noin 14 000 hehtaaria. Suomen koko suopinta-ala on noin 9 miljoonaa hehtaaria eli käytössä on noin 0,7 prosenttia.Turpeen noston, kuljetuksen ja käytön työllistävä vaikutus Pohjois-Pohjanmaalla on lähes 3000 henkilötyövuotta. Hyödynnettävissä olevat turvevarat sisältävät 13 000 terawattituntia energiaa. Tämä vastaa 1,1 miljardia öljytonnia. Pohjanmeren öljyvarat on arvioitu 600 miljoonaksi öljytonniksi.
